Nettipelit - yäk vai nam?

Netissä on pelejä loputtomiin. Pelaamisensa vakavasti ottaville, rahasta pelaaville, strategiapeleissä pitkiä ajanjaksoja viettäville, (meille) taviksille, jotka haluavat tyhjentää aivojaan hetken töiden lomassa, lapsille, nuorille, vanhoille... Ja suurin osa sivustoista, joilla pelejä on, saavat rahaa mainoksista. Mainosviidakko näyttää sitten olevankin sitten hyvin monenlainen.

Lähdin tätä tehtävää varten pelaamaan aluksi suomalaisella älypää.com -sivustolla, jossa on suomalaisia pelejä. Ja tadaa, mainoksetkin ovat suomalaisia.

Kun peli "latautuu" (en oikeasti jaksa uskoa, että pelin täytyy nykytekniikalla enää erikseen latautua, vaan tämä taitaa olla ihan vain mainostukseen suunniteltu juttu), lävähtää ruutuun mainosikkuna. Ensimmäisessä mainostetaan risteilyjä: "Varmasti erilainen Kanarian loma". Ja alla pienellä präntillä teksti:"Mainoksen klikkaaminen ei keskeytä pelin latautumista." Kun kokeilen, mikä mainos tulee, jos klikkaan samaa peliä uudelleen, alkunäkymään latautuu eri mainos.

Erikoista minusta näissä mainoksissa on se, että suurin osa niistä on hyvin asiapitoisia ja mainostajat eivät ole aina yrityksiä. Nämä seuraavat kolme mainosta olivat ensimmäisten viiden mainoksen joukossa, jotka ilmestyivät minulle:

Ne kaksi muuta olivat Kelan jonkun etuuden mainos (jota en ehtinyt siepata ennen kuin "peli oli latautunut") ja toinen tuo matkamainos.

Lisäksi älypää.com -sivustolla on sponsoroituja pelejä ja visoja, jotka toimivat täysin mainoksina. Nämä pikkaraiset pelit tarjoavat hetken viihdykettä potentiaaliselle asiakkaalle, ja voivat ehkä olla tehokkaitakin, kun saavat ihmiset viivähtämään omien viestien parissa muutaman hetken kauemmin kuin pelkän mainoksen kautta. Näissä sponsoroiduissa peleissäkin on paljon yhteiskunnallista mainostamista ja mielipiteisiin vaikuttamista. Liikenneturvan Kevytliikennevisasta Ilmastovisaan. Tämä on kuitenkin ainakin jollain asteella elämyksellinen tapa saada asiansa esille ja ehkä myös vaikuttaa vastaanottajaan.

Tsekkasin sitten vielä ulkomaisen sivuston, joka tarjoaa ilmaisia online-pelejä. Sivustolla niitä on satoja, ellei tuhansia. Klikkailin itseni johonkin tyttöjen pukeutumispeliin ja yllätykseni oli suuri, kun pelin jälleen "latautuessa" ruudulle avautui videon muodossa oleva momondo.fi:n mainos, suomalainen, jossa puhuttiin suomea. Eli sivusto jotenkin tunnistaa, mistä maasta pelaaja on - olisikohan tässä googlella sormensa pelissä, kun olen parhaillaan koneellani kirjautuneena googlen palveluihin omana itsenäni...?

Ja hei, bingo, olin oikeassa! Jatkoin klikkailemista muihin peleihin ja osa mainoksista oli englanninkielisiä, suurten kansainvälisten yhtiöiden mainoksia, mutta sitten minulle tarjoiltiin jälleen momondo.fi:tä tällä kertaa still-kuvana, ja sen alla lukikin, että Ads by Google. Saan siis minulle kohdennettua mainontaa ties millä kriteereillä yllättävissäkin paikoissa. Olisi mielenkiintoista kokeilla, mitä tapahtuu, jos menen sivustolle koneelta, jossa ei ole jälkiä kirjautumisestani googlen ohjelmiin.

Ja mikäs tästä nyt sitten tulee noin niinkuin loppusummaksi? Ehkä se, että mainostajat ostavat paljon näkyvyyttä nettipeleistä, koska niiden parissa vietetään paljon aikaa. Ja pelatessa ihmisellä ei useinkaan ole kovin kiire minnekään, ehtiihän siinä muutaman hyvin tehdyn mainoksenkin katsella. Ja erilaisia mainostamisen muotoja  nettipelien yhteydessä on monia, minä löysin niistä varmasti vain murto-osan tällä lyhyellä visiitillä.

Joten: nettipelit - yäk minulle, nam mainostajalle :D

Tarinat blogissa - blogitarinat - tarinallistettu blogi...

Heissan taas, rakas opiskelublogini ja te ihanat ihmiset, joitten kanssa saan opiskella!

Mietiskelin juuri useamman tunnin sitä, miten voisin tehdä tulevasta yritysblogistani elämyksellisen ja löysin Tarinakoneen. Tarinakone on tamperelainen yritys, joka auttaa yrityksiä kehittämään itselleen tarinaidentiteetin ja elämyksellistämään tuotteitaan tarinallistamisen keinoin. Oih, mitä sanoja.

Palvelun takana on yrittäjä nimeltään Anne Kalliomäki, joka on Pine & Gilmorensa lukenut ja saanut ahaa-elämyksen siirtyä tekemästä elokuvakäsikirjoituksia auttamaan matkailuyrityksiä käsikirjoittamaan omat näyttämönsä ja näytelmänsä. Nettisivuillaan hän jakaa ilmeisesti pelkistettyä versiota käyttämästään työkalusta Opas punaisen langan metsästäjille.

Tarinallistaminen on tarinalähtöistä palvelumuotoilua ja se on yksi elämysuunnittelun menetelmä. Siinä on paljon yhtymäkohtia esimerkiksi LEO:n Elämyskolmioon. Ilmankos LEO ja Anne tekevät yhteistyötä. Tarinallistamisen juju on siinä, että palvelun vaiheet sidotaan yhteen tarinalla ja yrityksen tarina käsikirjoitetaan osaksi asiakkaan palvelukokemusta. Tarinan kertomiseen käytetään kaikkia mahdollisia keinoja: tekstiä, kuvia, ääniä, valoa, tuoksuja...Tarinallistaminen on kokonaisvaltaista. Kaikki palvelun elementit suunnitellaan tukemaan tarinaa. Elämyskolmion elämyksellisyyden elementithän sopisivat käytettäviksi tässä :)

Niin selkeää ja järkeenkäypää, että ihanaa! Ja tarinallistamisen eduiksi Anne luettelee nämä seuraavat:

1. Tarinallistaminen helpottaa tuotteistamista ja kaupallistamista.
2. Tarinallistettua palvelua on helpompi myydä ja markkinoida. Asiakkaat haluavat kokea tarinan!
3. Tarinallistaminen erottaa sinut muista palveluiden tarjoajista. Erilaistuminen kannattaa!
4. Tarinallistettua ja käsikirjoitettua palvelua on helpompi toteuttaa. Se on myös helpommin räätälöitävissä.
5. Suositukset ovat parhainta markkinointia. Tarinallistetut palvelut tuottavat suosituksia.
6. Tarinallistaminen tekee asiakkaalle helpommaksi tunnistaa yrityksesi palvelut muiden vastaavien palveluiden tarjoajista.
7. Tarina voimistaa oman yrityksesi vahvuuksia ja tuo esiin aitoutesi. Tarina herättää tunteen, tunteet tuottavat tulosta eli tyytyväisiä asiakkaita: uusia asiakkaita ja palaavia asiakkaita.

Niinpä. Ja ihan lyhyesti tässä vain totean, että sain tästä paljon ajatuksia, joita aion soveltaa luodessani blogiani ihan pian.

Mutta vielä yksi juttu: Katsokaa tästä alta, millä tavalla Anne esittelee itsensä. Minä ainakin luottaisin tähän palveluntarjoajaan, ihanasti esitetty ja sopii yrityksen aihepiiriin paremmin kuin se perinteinen nappi siihen silmään!

Ja nyt aika inspiroituneena lähden nukkumaan :) Heissan, kirjoittelemisiin ja tapaamisiin!

Elämyksiä verkossa - verkkoelämyksiä?

Hohheijaa, hyvää huomenta teille kaikille taas pitkän kesän jälkeen - siltä tämä tuntuu, kun alkaa taas kirjoittaa kesän rentoutumisen (noh, ainakin opiskelustarentoutumisen) jälkeen :)

Sanna antoi nettielämys-opitojaksolle ennakkotehtävän etsiä neljällä kriteerillä elämyksellisiä nettisivustoja. Kriteerit olivat seuraavat:

a) vahvasti teemallisia ja immersiivisiä sivustoja
b) draamallisia sivustoja, joiden kokeminen on jännittävää
c) sivustoja, jotka ovat räätälöitävissä kunkin käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin
d) sivustoja, jotka liittyvät johonkin reaalimaailman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa

En rajannut tehtävää nyt pelkästään matkailuun, vaan etsin avoimin mielin kaikkea. Tämä opintojakso on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä ja odotan saavani hyviä ajatuksia ja ahaa-elämyksiä siitä, miten voisin rakentaa oman yritykseni nettisivut niin, että niille palataan yhä uudestaan ja uudestaan. Hyvät ja sovellettavat ideathan voivat tulla oikeastaan miltä tahansa toimialalta, siitä siis johtuu tämä rajaamattomuus.


Vahvasti immersiivisestä sivustosta mieleeni tuli ensimmäisenä Lapland - the North of Finland -sivusto, joka on tehnyt minuun jo aiemmin suuren vaikutuksen. Sivusto taitaa sitäpaitsi kuulua paitsi kategoriaan a, myös
kategoriaan b. Sivuilla on valtavasti juttuja ollakseen löytöretkeilypaikka, ja sinne unohtuu seikkailemaan ja nauttimaan upeasta visuaalisuudesta.

Toisenlaista maailmaa taas edustaa b- ja c-kategorioihin kuuluva Ylen Galaxi-ohjelman animaatiokonesivusto, jossa kuka tahansa voi luoda oman animaationsa. Ja vastaavia on muitakin monia. Samaan sarjaan kuuluvat sellaiset pelisivustot, joissa voi luoda annetuista elementeistä omia maailmoita erilaisiin nettipeleihin, vaikkapa oman huvipuiston.

Tällaista ideaahan on yritetty (tarkemmin en kyllä tiedä tämän hetken tilannetta) soveltaa matkailualallekin. Vaatii paljon osaamista, mutta tässä kytee minusta hyödynnettävää ajatusta... Räätälöi oma Lappisi -peli ;D

Kategoriaan c kuuluu useilta toimialoilta hienojakin ratkaisuja. Omien toiveidensa mukaan voi suunnitella ja räätälöidä kirjoja, taloja, lakritsirasioita, matkoja - ja lähes mitä tahansa.

Matkailualalle on mukavasti sovellettavissa esimerkiksi kampaamojen ja kampaamotuotteiden myynnissä käytetty mahdollisuus lisätä palveluun oma kuva ja kokeilla uusia hiustyylejä omaan päähän virtuaalisesti. Oman kuvansa voisi sovittaa istumaan vaikka Pyhätunturin Aittakuruun kuuntelemaan ulkoilmakonserttia. Tai kirmaamaan saunan jälkeen lumessa tai istumaan nuotiotulilla.

Viimeistä kategoriaa mietin pitkään. Tähän kohtaan kuuluu varmaankin vrituaaliturismi, joka tarjoaa mielikuvamatkoja eksoottisiin kohteisiin, kuten virtourist.com. Sivustolla voi valita kohteita ympäri maailman, "tutustua paikallisiin" ja lopuksi pääsee (tosin aika rajoitetusti) varaussivustoille, joista voi lähteä suunnittelemaan itselleen matkan varauksia.

Mietin myös nettipohjaisia pelejä, joihin täytyy käydä ostamassa R-kioskilta peliaikaa tai netistä tilattavia räätälöitäviä vaatteita, kuten miesten mittatilauspukuja. Mutta etenkin tässä viimeisessä kohdassa on ihanaa, että meitä on näin monta miettimässä näitä asioita - ehkäpä muilla on raksuttanut paremmin!

Tosi kiva on nähdä teitä ryhmäläisiä- ja sinua Sanna!- taas kesätauon jälkeen ja jatkaa ajatusten työstämistä sähköisen liiketoiminnan saralla. Ensi viikkoon :)

Hei hoi hinstagrammi!

Olen saanut osallistua aivan ihanan tiimin työskentelyyn viimeisen kuukauden aikana. Keräsimme viiden naisen, Lindan, Hannan, Jaanan, Meean ja minun, voimin Insta-kuvallemme kahdeksan ja puoli tuhatta tykkäystä vajaassa kuukaudessa. Ei paha :D Ja jokainen tuhat oli iloista hommaa! Yhteydenpitomme oli sujuvaa ja yhteistyö saumatonta. Välillä koin tämän työn kanssa melkoista flow:ta.

Kuvamme liittyi läheisesti annettuun aihepiiriin:

Vapaa-ajallaan matkailualan ammattilainen voi nauttia kisuliinin seurasta. 

En hehkuta yhtään turhaan, sillä minusta tätä tehtävää oli oikeasti hauska tehdä! En usko käyttäväni Instagrammia sinänsä ehkä enää ikuna mihinkään, mutta kaikenlaisten keinojen ja vippaskonstien etsiminen tykkäämisten saamiseksi oli lähes koukuttavaa. Kävimme läpi monia eri palveluja, joista voi kerätä ilmaisia tykkäyksiä. Antoisin meille oli Insta-like, jonka avulla tehtailimmekin tuhansia tykkäyksiä. Sitten ohjelma ehkä ajatteli, että damn, nuo ovat saaneet liikaa ilmaista hyvää, ja ilmoitti, että you're banned, pay!!! No, emme maksaneet, vaan vaihdoimme tykkäystenkeräysohjelmaa. Markkinointiin käytettäväksi sallituilla kymmenellä dollarilla ostimme vielä lisää tykkäyksiä, yhteensä 1100 kappaletta.

Parasta tehtävässä oli luovan ongelmanratkaisun käyttötarve, se on minusta yleensä kivaa, jollei ole takana kauhea stressi, sekä toimivan tiimin kanssa työskentelyn ilo.

Kirjoitan tätä lauantai-iltana, huomenna kerätään kaikki kolme kotona asuvaa lasta Chevyn kyytiin ja lähdetään tutkimaan pohjoista. Vielä pohjoisempaa kuin kotikonnut. Ja maanantaina heti kahdeltatoista käyn kurkistamassa, miten pärjäsimme tässä kisassa.

Hienoa kesää te kaikki ihanat kurssikaverit ja opet!!!

Apua! Google sulkee RSS-syötteenlukijansa! Vai tarttenko sittenkään apua...

Mikä RSS ja syötteenlukija?

RSS on lyhenne sanoista Really Simple Syndication. Se on wikipedian mukaan "joukko verkkosyötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen siällön julkaisemiseen". Siis tarkoittaa suomeksi sitä, että voin seurata esimerkiksi haluamiani blogeja tai uutisointeja tietyistä aiheista tilaamalla niiden RSS-syötteet.

Mutta sitä tilaamista varten tarvitsen lukijaohjelman, syötteenlukijan. Lukijaan voin syöttää linkin syötteeseen ja tämä ystäväni syötteenlukija on niillä töin, että käy tasaiseen tahtiin tarkistamassa, josko seuraamassani mediassa on jotain uutta sisältöä minulle näytettäväksi.

Miksi Google sulkee omansa?

Google Reader on ollut hyvin suosittu ja käytetty työkalu. Varmasti moni yhtyy The New Yorkerin Joshua Rothmanin tokaisuun: "Hearing that Google Reader is shutting down is like hearing that your favorite old bookstore is closing."

Google ilmoittaa itse, että readerin piuhojen vetäminen seinästä on osa kevätsiivousta ja taloudellista rationalisointia, mutta yksi jos toinen asiantuntijabloggeri näyttää epäilevän taloudellisia syitä. Mutta yhden bisneksen loppu tarkoittaa kasvua toisille, joten Google Readerin kilpailijat ovat alkaneer reagoida ja kehittää omia syötteenlukijoitaan.

Mikä tilalle? 

Lueskeltuani muutamia englannin- ja saksankielisiä (seuraan ihan mielenkiinnosta oman markkina-alueeni nettikäyttäytymistä) blogeja, joissa suositellaan vaihtoehtoisia syötteenlukijoita, päädyin siihen, että minun karvahattukäyttööni sopinee ehkä parhaiten Feedly. Ajattelin ruveta käyttämään myös Feedlyn iPhone appsia.


Otin Feedlyn käyttöön ja se kävi enemmän kuin näppärästi ohjelman itse neuvoessa minua ne muutamat tarvittavat askeleet. Nyt kun olen vähän tutkinut Feedlyä, se tuntuu aika paljon mukavammaltakin kuin Google Reader. Olen visuaalinen ihminen ja magazine -näkymä sopii minulle hyvin. Pidän myös Saved for later -toiminnosta :)

Niin, ja tilasin pari uutta some-blogia Feedlyyn, tällä kertaa sassanmaalta:

www.basicthinking.de
www.socialmedia-blog.de

No niin, ja sitten innolla taas tapaamaan teitä kaikkia ihania kurssikavereita ja Ilkkaa huomenna! Some, täältä tullaan :)

Internetin tehostamaa kaupankäyntiä ja GDS-systeemeitä

Tässä postauksessa käsittelen Kirsin antaman nelostehtävän kysymyksiä:

1. Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
2. Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
3. Miten globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Internet ja matkailun kaupankäynnin arvoketju

Arvoketju kertoo sen, mistä eri vaiheista hyödykkeen jalostuminen raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi koostuu.

Tavoitteena on luoda valmiille tuotteelle tai palvelulle mahdollisimman suuri arvo, josta saadaan mahdollisimman hyvä hinta ja kate sekä lopputuotteen myyvälle yritykselle että niille yrityksille, jotka osallistuvat lopputuotteen tuottamiseen - eli yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille.

Eli jokainen arvoketjun linkki investoi lopputuotteeseen jotain - osaamistaan, pääomaansa, aikaansa, tuotteitaan tai jotain muuta - ja pyrkii maksimoimaan voittonsa ja tuottamaan mahdollisimman suuren lisäarvon investoinnilleen. Jokaisen arvoketjun tason tulee myös tuoda lisää arvoa asiakkaan ostamalle lopputuotteelle.

Ennen internetiä arvoketju toimi kutakuinkin näin: Matkailuyrittäjällä oli tuote, jonka hän antoi myytäväksi jalostajalle (esim. alueelliselle myyntiorganisaatiolle) tai matkanjärjestäjälle (tukkuliike) ja asiakas osti tuotteen matkanjärjestäjän jälleenmyyjältä eli yksittäiseltä matkatoimistolta, joka toimi matkanjärjestäjän agenttina.

Tähän prosessiin internet voi vaikuttaa kahdella tavalla: Se voi lyhentää ja tehostaa arvoketjua.

Asiakas voi internetin kautta ostaa matkailuyrittäjän tuotteen suoraan yrittäjältä, ilman välikäsiä, jolloin etuna on mahdollisesti asiakkaalle edullisempi hinta tai sitten yrittäjälle parempi kate. Tai molemmat. Katetta nostamaan kannattaa yrittäjän kehittää tuotteitaan ehkä elämyksellisempään suuntaan ja tarjota matkailijalle mahdollisuus koota palvelunsa elämyksellisistä moduleista, joiden hinnoittelu on sitä vapaampaa, mitä suurempi elementti elämyksellisyys niissä on.

Matkailijalla on mahdollisuuksia hyppiä myös muiden perinteisen arvoketjun osasten yli ja varata tai etsiä tietoa esimerkiksi suoraan alueellisen myyntiorganisaation tarjonnasta. Toisaalta sillä yksittäisellä matkailuyrittäjällä on mahdollisuus markkinoida itseään hyppien aiempien arvoketjuportaiden yli. Kuluttaja on tavoitettavissa internetin kautta suoraan, ilman välikäsiä.

Matkailun tuotantoverkoston toiminnan tehostaminen sähköistämällä

Internet voi tehostaa matkailun tuotantoverkoston toimintaa tekemällä arvoketjun eri vaiheista osittain tai kokonaan automatisoituja. B-to-c -kaupassa.

Yrityksen sisällä rutiiniluonteiset tehtävät kuten esimerkiksi laskutus, kirjanpito, varaukset, maksuliikenne voidaan hoitaa osin erilaisten tietojärjestelmien avulla. Aikaa vapautuu henkilökohtaisempaan asiakaspalveluun tai vaikkapa parempien tuotteiden kehittämiseen. Tehokkain on sellainen yritys tai verkosto, jonka tietojärjestelmät "keskustelevat" keskenään, eli tiedot välittyvät erilaisia tehtäviä hoitavien tietojärjestelmien, esim. varausjärjestelmän ja CRM:n kesken.

B-to-b -puolella sähköistymisestä on yrityksille hyötyä tehokkaamman kumppaniverkoston kautta. Yhteistyökumppaneiden verkkopalveluista voidaan esimerkiksi saada reaaliaikainen tarjous omille asiakkaille.

Globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten  sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Suurimmat matkailukaupankäynnin GDS-järjestelmät ovat Amadeus, TravelPort ja Sabre. Näissä järjestelmissä mukana ovat vain suurimmat toimijat, sillä mukaan pääsemiseen vaaditaan tietynkokoinen kapasiteetti (esimerkiksi 20 huonetta) ja sijainti (esim. 100 km etäisyydellä lentokentästä).

GDS-järjestelmien tuoma etu on yrityksille kaupankäynnin laajeneminen useisiin maailmanlaajuisesti toimiviin myyntikanaviin. Toiminta tehostuu ja sellaisille yrityksille, jotka eivät omin avuin yltäisi maailmanlaajuisille matkailumarkkinoille, avautuu uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Järjestelmät myös nostavat ja ylläpitävät osaltaan matkailualan laatutasoa jäsenilleen asettamillaan kriteereillä.

Pienet toimijat, mikroluokan yritykset, jäävät kuitenkin helposti GDS-systeemien ulkopuolelle - ja vaikka olisivatkin mukana, helposti suurempiensa jalkoihin. Toisaalta näiden pienten toimijoiden tavoitteena on usein tarjota henkilökohtaista erittäin hyvää asiakaspalvelua, joten niiden varaaminen GDS-järjestelmien kautta ei ehkä ole useinkaan tavoitellun imagon mukaista.

Lainsäädäntöjuttuja maanantain ratoksi

Lyhyesti valmismatkalaista ja kuluttajasuojalaista

Valmismatkalaki

Valmismatkalainsäädäntöön kuuluu kaksi olennaista osaa, valmismatkalaki ja laki valmismatkaliikkeestä.

Valmismatkalaki on se, joka säätelee matkustajan ja matkanjärjestäjän välistä sopimussuhdetta. Laissa valmismatkaliikkeestä puolestaan säädetään matkanjärjestäjien rekisteröinnistä ja velvollisuudesta asettaa vakuus kuluttajavirastolle. Vakuudella turvataan asiakkaiden matkanjärjestäjälle maksamat rahat matkanjärjestäjän konkurssin tai maksukyvyttömyyden varalta.

Valmismatkalakia päivitettiin vuonna 2009. Nykyisen lain mukaan valmismatka on sellainen matkailupalvelu, joka koostuu vähintään kahdesta palvelusta, joita asiakas ei voi ostaa erikseen hinnoiteltuna, esimerkiksi lennot ja hotelli tai majoitus ja ohjelmapalvelu. Sellainen kokonaisuus, jolla ilmoitetaan yhteishinta, on aina valmismatka. Matkanjärjestäjä on velvollinen myös kertomaan asiakkaalle selkeästi etukäteen, onko tämän ostama matka on valmismatka.

Valmismatkat antavat matkustajalle paremman oikeussuojan, kuin erilliset ostetut palvelut. Valmismatka-asiakkaalla on useimmiten oikeus peruuttaa matka ylivoimaisen esteen sattuessa maksamalla peruutuskulut. Lisäksi matkanjärjestäjällä on velvollisuus avustaa matkustajaa, jos tämä joutuu matkallaan hätätilanteeseen.

Lakimuutos on aiheuttanut muutoksia myös asiakkaan turvallisuuteen ja terveysmääräyksiin liittyvistä kysymyksistä tiedottamiseen. Asiakas saa nyt entistä tarkempaa tietoa matkakohteensa mahdollisista terveysriskeistä ja matkavakuutuksen tärkeyttä korostetaan.



 Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalaki koskee kulutushyödykkeiden (sisältää tavarat ja palvelukset) tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Laki ei siis koske yritysten välistä kauppaa eikä kuluttajien keskenään harjoittamaa kaupankäyntiä.

Kuluttajansuojalaki säätelee esimerkiksi markkinointia, kuluttajankauppaa, koti- ja etämyyntiä, kulutusluottoja, taloelementtien kauppoja ja rakennusurakoita, rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden etämyyntiä, aikaosuuksien ja pitkäkestoisten lomatuotteiden myyntiä. Lisäksi siinä säädetään sopimusehdoista, sopimusehtojen sääntelystä ja sopimusten sovittelusta ja tulkinnasta.

Kuluttajansuojalaki suojaa ja ohjaa sekä kuluttajaa että elinkeinonharjoittajaa. Se suojaa kuluttajan oikeuksia ja on ohjenuorana ongelmatapausten ratkomisessa. Yrittäjälle kuluttajansuojalaki antaa ohjeet siitä, missä rajoissa hän voi tehdä markkinointia ja mainontaa, sopimuksia, mikä on sallittua tuotteiden toimituksissa, miten toimitaan tuotevirheiden korvaustapauksissa, millaiset maksutavat ja -ajat ovat sallittuja ja niin edelleen.
 

Pakottavat lain säännökset kuluttajasuojalaissa


 Pakottavuus kuluttajansuojalainsäädännössä tarkoittaa sitä, että lain määräyksiä on noudatettava. Jos näin ei tehdä, riitatilanteet ratkaistaan kuluttajan eduksi. Laissa todetaan tästä näin: "Sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä tilaajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä." (esim. Kuluttajansuojalaki luku 5, 2§)



Tietosuoja kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa


Kuluttajalla on  Suomessa tietosuojaoikeuksia verkkokaupankäynnissä. Ne ovat tiedonsaantioikeus, tarkastusoikeus, oikeus saada tiedot korjatuksi ja kielto-oikeus. Ongelmatapauksissa Suomessa auttaa tietosuojavaltuutetun toimisto.

Käytännössä tämä tarkoittaa kuluttajille suunnatussa  verkkokaupassa, että verkkokauppias on velvollinen varmistamaan, että yrityksen rekisterissä olevan asiakkaan tiedot ovat oikein. Niitä ei saa luovuttaa kolmannen osapuolen käyttöön ilman asiakkaan lupaa. Verkkokaupalla täytyy olla sivuillaan rekisteriseloste, jossa kerrotaan kuluttaja-asiakkaalle, kuka henkilötietoja käsittelee, missä tarkoituksessa, luovutetaanko tietoja edelleen ja miten ja mistä kuluttaja voi tarkastaa ja korjata omat tietonsa tai tehdä kiellon niiden käyttämisestä markkinointitarkoituksiin.



Etämyyntisäännökset elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä kaupassa


Kuluttajansuojalain 6. luku säätelee etämyyntiä Suomessa. Laki pätee kaupankäyntiin, jossa kuluttajaostaja ja elinkeinonharjoittaja-myyjä ovat molemmat Suomessa. Toisinaan lakia sovelletaan myös rajat ylittävään kauppaan. Etämyyntiä on käytännössä puhelimitse, postitse, television tai tietoverkkojen tai muun välineen kautta tehtävä kauppa, jossa osapuolet eivät ole yhtä aikaa läsnä tekemässä sopimusta.

Etämyyntisäännöksissä määritellään sopimuskäytännöt etämyynnille ja tuotteen palautus- ja peruutusoikeudet. Säännöksissä määritellään myös, mitä tietoa myyjän on vähintään toimitettava tuotteesta tai palvelusta kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä, kuten ostohinta, tuotteen tai palvelun pääominaisuudet, toimituskulut sekä sopimus- ja maksuehdot.

Etämyyntisäännöksissä määrätään

• mitä ennakkotietoja kuluttajalle on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä
• tietojen vahvistamisesta kuluttajalle
• peruuttamisoikeudesta ja sen rajoituksista
• suorituksen palauttamisesta
• sopimuksen täyttämisestä etämyynnissä
• tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
• vastuusta vastaanotetusta suorituksesta ja korvauksesta saadusta hyödystä
• luottosopimuksen peruuntumisesta
• viivästyskorosta

Muotovapaus yritysten välisissä sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa

Yritysten välisessä kaupassa pätee sopimusvapaus, joka tarkoittaa sitä, että sopimusosapuolet voivat keskenään päättää sopimuksiensa oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi näitä sopimuksia koskee muotovapaus eli laki ei määrää sopimuksen muotoa, vaan yritykset voivat tehdä keskinäiset sopimuksensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Sopimus voi olla esimerkiksi suullinen tai erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä sähköinen.

Myös kansainvälistä kauppaa koskee sopimusvapaus ja muotovapaus. Jos syntyy riitatilanteita, on sopimusosapuolten kuitenkin pystyttävä todentamaan sovitut asiat, joten sopimusehdot, yritysten oikeudet ja velvollisuudet on syytä sopia kirjallisesti.

Verkkokaupan merkityksestä ja kehityksestä

Kaupankäynti sähköistyy - miten kuluttajat reagoivat?

Elämämme digitalisoituu ja sähköistyy monella osa-alueella ja vauhti on huima. Mediakenttä on sähköistynyt, sanomalehdet vähentävät paperista julkaisutoimintaansa kysynnän puutteessa ja pohtivat miten saisivat katteensa sähköisellä sisällöntuotannolla. Ihmiset - me kuluttajat - viestimme keskenämme jatkuvasti verkon kautta, sähköinen asiointi yleistyy virallisia ja epävirallisia asioita hoitaessamme.

Osa yhteiskunnan digitalisoitumista on kaupankäynnin siirtyminen tai laajeneminen sähköiseen maailmaan. Verkkokauppa on kehittynyt muutamassa vuodessa marginaaliryhmien harrastelusta vakavasti otettavaksi liiketoiminnaksi kivijalkakauppojen rinnalle. Se vaikuttaa kauppiaisiin, kuluttajiin, logistiikkaketjuihin ja koko kaupan infrastruktuuriin.

Vuoden 2012 loppuun mennessä yli kolme miljoonaa suomalaista oli ostanut jotakin internetistä. Verkko-ostamiskäyttäytymisessä TNS Gallupin (2013) verkkokauppatilaston mukaan lienee kuitenkin nähtävissä nyt jonkinlainen kylläisyysvaihe, sillä niiden kuluttajien määrä, jotka eivät ole koskaan netistä mitään ostaneet, pienenee ja yhä useampi heistä ei usko tulevaisuudessakaan ostavansa mitään verkosta.  Tulevaisuuden verkkokauppa joutuukin hakemaan kasvunsa ostettavien tuoteryhmien lisäämisestä ja netistä ostamisen frekvenssin kasvusta.

Verkosta ostaneet suomalaiset

Redera Oy:n ja Divian tutkimus suomalaisten verkkoasiointikokemuksista ja tunne- ja brändikokemuksista verkkokauppojen ja kivijalkamyymälöiden välillä kertoo ehkä yllättäen, että yli 50-vuotiaat ovat merkittävässä asemassa verkkokauppojen markkinaosuuksien jaossa. Heille tärkein syy ostaa verkosta on hinta, mutta nousussa ovat muutkin tekijät, kuten asioinnin mukavuus, tuotevertailun helppous ja jopa hyvä asiakaspalvelu. Verkkomaksaminen, joka on aiemmin ollut verkko-ostamista hidastava tekijä, koetaan jo turvallisena.

Yllättävältä kuulostaa myös tulos, että ostokokemuksessa ei ole eroa verkkokaupan ja kivijalkamyymälän välillä. Molemmissa ostokokemuksessa tärkeitä ominaisuuksia olivat edullinen hintataso ja laajat valikoimat. Verkkokauppa ei siis enää ole pelkästään marginaalinen vaihtoehto myymälässä asioimiselle, vaan verkko-ostamisesta on tullut arkista, tavallista toimintaa.

Euroopan Unioni suhtautuu verkkokaupan kasvuun suurin odotuksin. Komissio valmistelee säädöksiä, joiden avulla verkkokaupan osuus voisi kaksinkertaistua vähittäiskaupassa vuoteen 2015 mennessä. Verkkokaupan osuus on tällä hetkellä 3,4 prosenttia. Verkkokaupan uskotaan luovan 2,6 työpaikkaa jokaista menetettyä perinteistä työpaikkaa kohden. Komissio haluaa selkeyttää verkkokaupan sääntöjä ja käytäntöä niin, että asioinnista tulee yrityksille ja asiakkaille helpompaa. Komissio aikoo puuttua esimerkiksi maksamisen ja hankalien kuljetusjärjestelyjen aiheuttamiin ongelmiin.

Kivijalkakauppa vai verkkokauppa?

Jos yritys on perinteisesti toiminut fyysisessä myymälässä, verkkokauppa voi nakertaa  kivijalkakaupan pärjäämistä. Jos kivijalkakaupalla ei ole hyviä toimintaedellytyksiä, voi verkkokauppa olla sille kuolinisku - ellei sitä sitten hoideta fiksusti.

Kaupankäynnissä kilpailuetua saa  se, joka osaa muokata yrityksensä monikanavaiseksi. Saman yrityksen verkko- ja kivijalkakaupalle voi esimerkiksi antaa eriytettyjä tehtäviä, jotta ne kilpailemisen sijaan tukevat toisiaan. Myös puhtaiden verkkokauppojen kannattaa etsiä monikanavaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi jakelutoiminnassa voi olla useita vaihtoehtoja, noutopisteitä ja lähetystapoja. Monikanavaisen kaupankäynnin tasapainon löytäminen on tärkeää kaupalle.

Maailmalla kivijalkakaupassa näkyy mobiilin internetin uhka: kännykällä on helppo etsiä mistä saman tuotteen saa halvemmalla. Uusia haasteita: miten tämän tilanteen voi kääntää edukseen muuten kuin hintakilpailulla?

Mikä rajoittaa verkkokaupan kasvua?

Tietojärjestelmätoimittaja Maestro teki maaliskuussa 2013 kyselyn verkkokaupan levinneisyydestä ja mahdollisista esteistä suomalaisille pk-yrityksille pääasiassa kaupan ja myynnin alalla. Kyselyyn vastanneista 130 yrityksestä vain kolmanneksella on verkkokauppa käytössä. Niistä yrityksistä, joilla verkkokauppaa ei vielä ole, peräti 80 prosenttia sanoo, ettei suunnittele verkkokaupan perustamista lähitulevaisuudessa. Tämä tulos lienee paljon toimialasidonnainen, mutta verkkokaupan merkitys liiketoiminnalle nähtiin tässä tutkimuksessa melko rajallisena. Suurimmalla osalla verkkokaupan kautta tuleva myynti on tällä hetkellä alle 5 prosenttia liikevaihdosta ja kasvuodotukset seuraavan viiden vuoden ajalle ovat maltilliset.

Yritykset, joilla verkkokauppa jo on, ovat melko tyytyväisiä siihen myyntikanavana. Eduiksi koettiin helppous asiakkalle ja myyjälle, kustannustehokkuus sekä mahdollisuus palvella ympäri vuorokauden.

Suurimmiksi haasteiksi tutkitut yritykset mainitsivat verkkokaupan yhteensopivuuden muiden järjestelmien kanssa sekä käytettävyyden sekä asiakkaiden että myyjien näkökulmasta. Verkkokaupan luominen ja haltuun ottaminen näyttää olevan vielä liian monimutkaista. Verkkokauppa ei vielä täysin tue liiketoimintaa, vaan usein hankaloittaa sitä. Yrittäjä joutuu taipumaan verkkokaupan teknisiin vaatimuksiin, eikä päin vastoin.

Kuluttajalle tärkeimpiä verkkokaupan valintaan vaikuttavia tekijöitä taas ovat hinta, kuluttajansuoja ja takuuehdot sekä käyttäjäystävällisyys. Pelkillä tuotteilla ei nettikaupassa voida kilpailla.

Massamarkkinoinnillakaan ei tulevaisuudessa enää pärjää, vaan siihen luottava jää hintakilpailun armoille. Kilpailuetua kannattaa hakea henkilökohtaisesti kohdennetusta palvelusta. Netissä asiakkaat käyttäytyvät eri tavoin kuin mihin yritykset ovat kivijalkakauppamarkkinoinnissaan tottuneet. Siellä ollaan ketterämpiä, nopeampia vertailemaan ja herkempiliikkeisiä. Verkossa toimivan yrityksen on sopeuduttava tähän ja ajateltava entistä enemmän asiakkaan käyttäytymismalleja pärjätäkseen verkossa. Kuten Asiakkuusmarkkinointiliiton tutkimus- ja markkinointijohtaja  Teemu Ylikoski sanoo: "Avain ei välttämättä ole se, mitä asiakkaalle tarjotaan vaan se, miten se tarjoillaan."

Asiakaslähtöisyydessä ollaan monissa ulkomaisissa verkkokaupoissa paljon pidemmällä kuin Suomessa. Ne mainostavat Suomessa hyvin näkyvästi ja useat tarjoavat ilmaiset toimituskulut.  Kotimaiset verkkokaupat voisivat hyödyntää kilpailuetunaan esimerkiksi lyhyiden välimatkojen mahdollistamia nopeita toimitusaikoja tai tarjota mahdollisuus tilata netistä ja noutaa ilmaiseksi myymälästä.

Suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymisessä on vielä roppakaupalla kasvupotentiaalia. Eniten suomalaisissa verkkokaupoissa asioivat tällä hetkellä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kuluttajat.  Suomen kansantalouden kannalta ei-niin-ilahduttavaa on se, että vaikka verkosta ostaminen on kasvanut edelleen vuonna 2012, sekä palveluissa että vähittäiskaupassa kasvun veturina oli ulkomainen verkkokauppa. Vähittäiskaupan tuotteita ostettiin ulkomailta 9 prosenttia edellistä vuotta enemmän ja palveluita peräti 21 prosenttia.

Lisää mielenkiintoista aiheesta (ja lähteinä käytettyjä juttuja): 

http://www.asml.fi/palveluiden-verkkokauppa-kasvoi-edelleen/

http://www.aaltoee.fi/fi/ajankohtaista/18-uutiset/491-yli-50-vuotiaat-paeaettaevaet-verkkokauppojen-markkinaosuuksista-nyt

http://www.slideshare.net/jukkalinden/jukka-pekka-lindenverkkokauppaa2012

http://www.postenlogistik.fi/fi/Documents/Uutiset/Verkkokauppa-Pohjoismaissa-2012.pdf

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-12-10_fi.htm?locale=en

e-strategian suunnittelua ja visiointia

Tässä postauksessa pohdin,  mitä yrityksen e-strategian tulee vähintäänkin sisältää, sekä sitä, mikä merkitys on yrityksen visiolla sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa.

Tämä e se on hauska etuliite :) e-kaupankäynti ja e-liiketoiminta ja e-bisnes ja e-strategia. Samoja asioita kuin ilman eetäkin, mutta muokattuna muotoon, jossa sähköisyys luo (lisä)arvoa yritykselle ja sen asiakkaille, kun yritys tunnistaa sähköiset liiketoimintamahdollisuutensa ja valjastaa ne tehokkaasti käyttöönsä. Noin superlyhyesti :)

Mutta otetaan nyt se eStrategia.

e-business tai e-liiketoiminta on Internetin käyttöä liiketoimintatarkoituksiin. Verkkoa käytetään lisäämään tai tuottamaan kannattavuutta monenlaisin eri keinoin. e-strategia eli verkkostrategia osa liiketoimintastrategiaa ja sisältää  sähköisen liiketoiminnan harjoittamisen keinot organisaation kokonaisvaltaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on yhdistelmä  markkinointi-, myynti- ja viestintästrategioita ja luo raamit kaikelle toiminnalle yrityksen sähköisissä kanavissa.

e-strategia, kuten koko liiketoimintastrategiakin, on työkalu, joka muuttuu tilanteen mukaan, prosessi, joka elää ajassa ja toimii syklinä. Ensimmäisen strategiaversion ei pidä koskaan olla se viimeinen. Strategiaa analysoidaan ja tarvittaessa korjataan ja uudistetaan matkan varrella. e-strategia määrittelee koko organisaation suuntaviivat koskien liiketoiminnan sähköistä harjoittamista.

Riikka-Maria Lemmingin Markkinointiviestinnän viikon 2011 esitys: eStrategia ja 200 kanavaa

e-strategian tulee sisältää ainakin pohdinnat siitä, 

1. mikä on yrityksemme oma verkkonäkyvyys ja miten kilpailijamme ja potentiaaliset asiakkaamme käyttäytyvät sähköisissä kanavissa  (analyysi),
2. mihin haluamme päästä (tavoitteet), 
3. mitkä ovat keinot, joilla pääsemme sinne minne haluamme päästä (toimenpiteet) ja 
4. päätökset siitä, millä tavoilla tehtyjen toimenpiteiden aikaansaannoksia mitataan (seuranta). 

Erilaisia sähköisiä markkinointi- ja viestintäkanavia on verkossa lukemattomia, joten suunnitelmallisuus e-strategian luonnissa on tärkeää.  Hyvin rakennettu e-strategia ei ole vain markkinoinnin työkalu, vaan se toimii koko organisaation ohjeistuksena. 

e-strategiassa voidaan käytännössä määritellä esimerkiksi tavat, miten yrityksessä reagoidaan asiakkaiden reklamaatioihin, miten rakennetaan sähköiset ohjekirjat tai kuinka vastataan sähköisesti tuleviin asiakkaiden kyselyihin. Huolella rakennettu e-strategia linkittyy yrityksen asiakaspalveluprosesseihin ja liittää kaikki sähköiset kanavat myynnin tueksi.

Visio e-strategiassa

Visio on olennainen osa mitä tahansa strategista suunnittelua. Se on tavoitetila, johon yritystä on tarkoitus luotsata ennalta määritellyn, esim. viiden vuoden ajanjakson kuluttua. Visio voi sisältää mm. kuvauksen siitä, missä markkinassa ja millä tuotteilla tai palveluilla yritys aikoo toimia ja kilpailla tulevina vuosina. Lisäksi visio voi määritellä suurin piirtein kannattavuus- ja kasvutavoitteet. 

Hyvin tehty visio perustuu analyysille ainakin kohdemarkkinoista ja niiden kehitysnäkymistä, ympäristö- ja kilpailutekijöistä ja niiden muutostrendeistä. On tärkeää keskittyä tekemään visio huolella: hyvin määritellyt visio ja strategia auttavat yrittäjää tekemään päivittäisiä valintoja sen mukaan, ovatko ne vision mukaisia, tukevatko ne asetettuun tavoitetilaan pääsyä. 

e-kaupassa ja -strategiassa visio on yhtä tärkeä työkalu kuin "perinteisessä" strategiatyössä. Jotta voidaan saavuttaa kilpailuetua sähköisillä kaupankäynnin välineillä on tehtävä hyvät lähtötilanneanalyysit myös sähköisen kaupankäynnin maailmasta ja tunnettava markkinoiden toiminta kunnolla. 

Sähköinen kaupankäynti on kuitenkin niin nopeasti muuttuva ala, että jos yrityksellä on e-strategia, sen tuskin on kannattavaa lyödä lukkoon kovin pitkän aikavälin visiota. Tai ehkä visioon voisi määritellä pidemmän aikavälin väljän tavoitetilan ja päivittää lyhyemmän aikavälin "välivisioita" tiuhempaan tahtiin sen mukaan miten maa makaa ja netti nitisee. 

e-strategia tuo siis lisähaasteita yrityksen visiointityöhön. Uusia puolia analysoitaviksi ja tarpeen olla entistä tilanne- tai reaktioherkempi, kun sähköinen maailma muuttuu melko varmasti nopeammin kuin tämä reaalimaailmamme. 

Matkailun sähköinen liiketoiminta 2013 ennakkotehtävä

Erinomaisia b-to-c verkkokauppoja?

Etsiskelin erinomaisia ja innovatiivisia b-to-c verkkokauppoja matkailun alalta. Halusin rajoittaa etsimiseni Lapin alueelle, nähdäkseni, löydänkö jotain erilaista, erinomaista, uutta täältä kotiseudulta. Tässä löytöni, jotka eivät ole huikeita, mutta niissä on jokaisessa jotain, mikä tekee niistä verkkokauppoina hyviä ja kilpailukykyisiä ja joissa on ideaa hyödynnettäväksi:


1. Ranuan eläinpuisto

Ranuan eläinpuistolla on selkeät sivut, joilla sijaitsee monipuolinen oheistuotteita sekä majoitus- ja ohjelmapalveluita myyvä verkkokauppa. Ostaminen on selkeää ja helppoa. Verkkokaupassa on niin paljon erilaisia paketteja tarjolla, että Ranuasta muodostuu vaikutelma oikein dynaamisena matkailun sydämenä :) Innovatiivisten tuotepakettien tarjonta on mielestäni tämän kaupan alueellinen kilpailuetu.

2. Lapin Safarit

Safarijätti on tuonut myös verkkokaupan suoraan etusivulleen ja lisäksi etusivulta kävijä näkee, mitä LaSasta on kirjoitettu facebookissa ja tripadvisorissa. Suositukset lisäävät luotettavuuden tunnetta. Monipuolinen sivusto, joka houkuttaa ostamaan: "Tästä en halua jäädä paitsi."

3. Sallan matkailu

Sallan kunta on löytänyt matkailun saralla oman nichensä ja tehnyt siitä etunsa: Slogan "Salla - in the middle of nowhere" lausutaan sivuston laskeutumissivulla käheällä miesäänellä suden ulvonnan säestyksellä. Parasta sivustolla on se, että Salla on onnistunut kääntämään syrjäisen sijaintinsa ja ei-niin-lukuisat palvelunsa hienosti edukseen. Huipentuma ovat mielestäni jokasyksyiset "Ei tapahdu mitään" -viikot lokakuussa. 
Sivusto on hyvin ylläpidetty, monipuolinen ja ajan tasalla. Siltä löytää myös helposti paikallisten palveluntarjoajien varauskalenterit. 

2. Esimerkillistä sekä vaihtoehtoista asiakaspalvelua?

Valitsin tähän esimerkiksi Lapin matkailumarkkinoinnin yhteissivuston OnlyInLapland.  Vaikkei tämä ole suoraan  yksittäinen pk-yrityksen verkkokauppa, vaan portaali, tällä sivustolla on hienoja elämyksellisiä juttuja. Useita videioita, sijoitettuina niin, että sivun avaaja klikkaa helposti ensimmäisenä videon auki. Ilmaisia appseja puhelimeen tilattaviksi. Sivusto koostuu kiehtovista tarinoista ja sen parissa voi viipyä ja viihtyä pitkään. Sen luoma tunnelma on vahva ja välittyy varmasti myös yksityisten palveluntarjoajien valikoimaan. Ja sivuston laskeutumissivulla on heti nähtävillä facebookiin päivitetyt jutut. Hieno sivusto :)

3. Tärkeimpiä asioita oman verkkokauppani menestymiseen?

Oman verkkokauppani menestymiseen ajattelen seuraavien asioiden vaikuttavan eniten: 

• Ostamisen helppous
• Kohderyhmääni houkutteleva tieto helpoksi ja loogiseksi jaoteltuina kokonaisuuksina
• Helppo ja looginen navigoitavuus
• Yllätyksellisyys. Uskon, että verkkosivuvierailijan yllättämisessä piilee mahdollisuus päästä nauttimaan sosiaalisen median hyödyistä. Jakoja facebookiin kavereille, jotta hekin kävisivät katsomassa, miten hauska, ihana tai erikoinen asia löytyi tältä sivulta. Yllätys on elämyksellisyyttä, jotain koettavaa nettisivustolla.
• Tiedon ajantasaisuus. Jos nettisivulla lukee talvella, että päivitämme tätä sivua kesän aikana, en asiakkaana usko, että voin luottaa sivuston tietoon.

Vielä loppurapsaa pukkaa

Kotitehtävä nro 1 

Olen tehnyt blogiini RSS-syötteen tilausmahdollisuuden, avannut sille google-analytics -sivun, kirjoittanut esittelypostauksen ja lisännyt linkin sivulle liiketoiminta.info. Lisäksi olen tuonut sinne youtube-videon, kirjautunut blogini kanssa www.getclicky.com-palveluun ja personoinut blogini sellaiseksi, että se on minusta kiva :)

Kotitehtävä nro 6

Kommentoimassakin olen käynyt ahkerasti, ainakin kymmentä kirjoitusta opiskelukavereiden blogeissa. Ja olen vastannut kaikkiin saamiini kommentteihin. 

Ja nyt son valamis tältä erää :)  

Tilastotieteilyä

Kotitehtävä nro 8

Analysoimassa Analyticsin kanssa

Koskapa omassa yrityksessä ei ole vielä seurattavaa, analysoin seuraavassa Ilkan lähettämän sivun tietoja. Tässä huomioita ja ehdotuksia, mitä niille voisi tehdä:

Ensiksi pisti silmään, että bounce rate on yli 50 %. Eksytäänkö näille sivuille jostain syystä vahingossa vai onkohan etusivu (laskeutumissivu) epäselvä tai pettymys? Kiinnittäisin huomiota google-adwordsin hakusanoihin sekä etusivun relevanttiuteen suhteessa  niihin hakusanoihin.

Toiseksi huomiota herättää se, että lähes kolme käyntiä neljästä on tullut suoraan omalla nettiosoitteella, ei linkkien kautta. Tämä sinällään voi olla ihan hyvä asia, ainakin nettiosoite on huomattu ja pistetty mieleen tai sitten tarpeeksi looginen, ensimmäisenä mieleen tuleva, kun ajattelee yritystä.

Kolmanneksi, kaksi kolmesta kävijästä on käynyt sivustolla aiemminkin. Riippuu paljolti siitä, mikä sivusto tämä on, onko se hyvä vai huono asia. Jos uusia kävijöitä olisi tarkoitus olla enemmän, pitäisi kiinnittää huomiota siihen, millainen on linkitys sivustolle ja millaiset hakusanat sinne johtavat - olisiko täällä petraamista. Vanhojen asiakkaiden uudelleen käynti kielisi siitä, että sivustolla tapahtuu, siellä käydään tsekkaamassa, onko tullut jotain uutta. Toisaalta, kun bounce rate on noin korkea, uutta sisältöä ei ehkä ole tarpeeksi usein. Eli sisällön mielenkiintoisena ja vaihtelevana pitämiseen voisi kiinnittää huomiota.

Konversiota parantamassa

Kotitehtävä nro 10

Liika informaatio ajaa potentiaalisen asiakkaan pois

Tämän tehtävän kotisivuksi valitsin sellaisen saksalaisen matkanjärjestäjän sivun, jolla on tulevan yritykseni kanssa kilpailevia elementtejä. Tästä on minulle siis suoraan hyötyä :)

Pääasiallinen konversio tällä sivustolla lienee matkan varaaminen varauslomakkeella. Lisäksi, koskapa sivustolla on valtava määrä informaatiota, on tarkoituksena varmaan myös, että asiakas viipyy sivustolla useamman minuutin ja tutustuu matkatarjontaan ja kaikenlaiseen informaatioon.

Vinkkejä sivuston konversion parantamiseen: 

Sivusto on uuvuttavan täyden näköinen. Konversio paranisi helposti tekstiä vähentämällä. Silloin kävijä jaksaisi lukea sivustoa pidempään. Tai ainakin ensiksi aukeava etusivu pitäisi saattaa paljon kompaktimpaan muotoon.

Tekstin seassa on jokaisella sivulla yksittäisiä linkkejä, jotka johtavat jollekin toiselle info-sivulle. Kaikkia niitä ei ole sivun yläreunan hakemistopalkeissa lainkaan. Tämäkin kaipaisi paljon tiivistämistä ja selkeyttämistä.

Varauslomake on aivan liian monimutkainen. Hintoja ei näy missään, enkä löydä niitä muualtakaan sivustolta. Silti viimeinen painike varauslomakkeessa sanoo, että Tilaan matkan sovittuun hintaan. En ymmärrä, missä se hinta on sovittu.

Sivustolta voi siis vain varata matkan, ei ostaa. Jos olisin asiakas, haluaisin ehdottomasti mahdollisuuden ostaa matkani tältä sivustolta. Muuten tämän tietotulvaisen sivuston tarkoitus jää vähän hämäräksi.

Lentojen varaaminen on mahdollista niin, että kävijä antaa toiveensa matkustuspäivistä ja lentokentistä mistä ja minne matkustetaan ja sitten sivuston ylläpitäjä varaa jostain omien kontaktiensa kautta lennon asiakkaalle.  Sivustolla olisi hyvä olla suora lentojen varausmahdollisuus.

Sivustolta löytyy asiakkaiden kirjoittamia suosituksia, mutta ne on vaikea löytää. Selkeyttäminen tässä auttaisi myös. Samoin suositukset voisivat olla monipuolisemmin erilaisista tarjotuista matkanrakennuspalikoista.


Lopuksi on todettava, että vaikka tämä nyt kuulostikin happamilta pihlajanmarjoilta, niin sivulla oli toki paljon hyvääkin :) Pidän ideasta koota oma matka jo etukäteen erilaisista matkanrakennuspalikoista. Ja on mielenkiintoista nähdä, miten saksalaiset itse esittelevät Suomen Lappia maanmiehilleen :)

Markkinointisuunnitelma off- ja online

Kotitehtävä nro 4

Onko internet muuttanut markkinoinnin suunnittelun perusperiaatteita?

Internet on muuttanut markkinoinnin mahdollisuuksia ja sen suuntaa paljon. Mutta onkohan markkinoinnin suunnittelun vaiheissa sitten muuttunut kuitenkaan mikään?

Smithin SOSTAC-malli markkinoinnin suunnitteluun vuodelta 2006 neuvoo yrittäjää tai ketä tahansa muuta, joka haluaa markkinoida jotain, käymään läpi kuusi askelmaa - laajaa - markkinointisuunnitelmansa tekemisessä. Kaava on looginen ja toivottavasti tuttu jokaiselle, joka markkinointia suunnittelee: Ensin tehdään tilanneanalyysi, sitten asetetaan tavoitteet, strategia, toimintamallit, toteutetaan ne ja seurataan tuloksia ja tehdään niiden mukaan seuraava tilanneanalyysi.

Markkinoinnin suunnittelua vanhalla ja uudella tavalla

Mielestäni peruslähtökohdat markkinoinnin suunnittelulle eivät muutu koskaan: Olisi ylimielistä ja lyhytnäköistä olla ottamatta selvää siitä missä nyt ollaan - tuotteiden, kilpailijoiden, yhteiskunnan, asiakkaiden ja monen muun muuttujan suhteen. Tavoitteet on asetettava ja mietittävä, miten niihin päästään, mitä täytyy tehdä. Ja kun jotain on tapahtunut, on arvioitava, miten meni, ollaanko nyt tyytyväisiä, pärjätäänkö näillä jutuilla edelleen vai pitääkö muuttaa jotain, jotta voidaan olla tyytyväisiä tulevaisuudessakin. Eli perinteisiä markkinointisuunnittelun malleja ei tarvitse eikä kannata unohtaa. Lyhyesti: Sostac sisältää kaikki uudet internet-markkinoinnin työkalut. Niin kuin esimerkiksi tämän alla olevan mallin.

Internetin kehitys on siis kuitenkin muuttanut paljon sitä, millainen on markkinoinnin suunnittelun prosessin sisältö ja aikajänne ja järjestys. Siitä yritysten täytyy ottaa selvää ja elää sen mukaan. Tässä muutamia otoksia, nettimarkkinoinnin suunnitteluun liittyviä asioita - jotka leivotaan tuonne markkinointisuunnitelman mallin sisään ;)

Netissä viestinnän lainalaisuudet muuttuvat

Online-markkinointi muuttaa markkinointiviestinnän suuntia. Viestintä ei ole enää yksisuuntaista yritykseltä asiakkaalle. Internetissä, sosiaalisessa mediaympäristössä, kaikki puhuvat kaikille ja myös käyttäjät tuottavat sisältöä. Internet mahdollistaa myös lähes mihin tahansa tarpeeseen perustuvan ostamisen lähes milloin tahansa, eli juuri silloin, kun asiakas vaikkapa tuntee, että nytpäs haluan ostaa liput just tuohon konserttiin, josta oli videoklippi youtubessa.

Yrityksen kannalta edullista on Internetin tasaava vaikutus. Yrityksistä tulee "saman kokoisia" netissä. Pienikin yritys voi vaikuttaa suurelta.  Kustannustehokkuudeltaan nattimarkkinointi on omaa luokkaansa, joten kynnys lähteä tekemään online-markkinointia on pieni. Kansainvälisen markkinoinnin esteet ovat pienempiä netissä kuin offline-elämässä. Kotisivujen eri kieliversioissa voidaan mukauttaa tarjonta kohdemaan kulttuuriin ja kuluttajakäyttäytymiseen sopivaksi.

Ja aikakäsitys muuttuu 

Nettimarkkinointi jauhaa virtuaalimaailmassaan yötä päivää kuukaudesta toiseen. Tehdyille toimenpiteille ei ole aikarajaa, niiden vaikutus voi kestää kauankin (vertaa esim. perinteinen printtimainontakampanja, joka toteutuu tiettynä aikana ja mikään ei ole niin vanha kuin eilinen sanomalehti), ja parhaat toimenpiteet voivat tuottaa tulosta vielä vuosienkin päästä julkaisemisajankohdasta.

Markkinointiviestit ovat hallitsemattomampia - mutta ehkä myös luotettavampia

Tykkään tykkään tykytykytykkään

Netin käyttäjien tuottama sisältö - blogikirjoitukset, linkitykset, fb-tykkäykset ja muut - lisäävät yrityksen markkinointiviestinnän näkyvyyttä sekä asiakkaille että hakukoneille. Ne tekevät markkinointiviestistä luotettavamman tuntuisen ja tehokkaamman, eikä markkinoijan itsensä tarvitse tehdä mitään. Netin takia tai avulla on kutakuinkin mahdotonta ennustaa etukäteen mikä on markkinointikampanjan saavutettavien kontaktien määrä.

Budjetointiinkin pitää suhtautua uudella tavalla  

Markkinointiviestinnän budjetointi on myös erilaista kuin ennen. Erillistä "mediabudjettia" ei välttämättä tarvita, vaan käyttämällä innovatiivisesti hyväksi sosiaalisen median välineitä kuten YouTubea ja blogeja, ihmiset voidaan saada kiinnostumaan yrityksestä, etsimään siitä tietoa ja kertomaan sitä eteenpäin. Mediabudjetin puuttuminen vaatii kuitenkin isoja muutoksia ajattelutavoissa. Nettimarkkinoinnin kohdalla ei enää voida ajatella, että ostetaan rahalla näkyvyyttä. Mediasuunnittelusta on tullut ja tulee jatkuvasti tärkeämpi osa yrityksen markkinointia. Markkinoija ei ole enää ainoa taho, joka välittää viestiä, vaan vain yhden ainoan näkökulman edustaja. Ja suunnittelusta huolimatta viestintä elää omaa elämäänsä matkan varrella.

Entä mitä hyötyy nettimarkkinoinnista kansainvälistyvä yritys?

Oman lehmän maatessa siellä kv-markkinoiden ojassa otan tähän lopuksi vähän kansainvälistä näkökulmaa mukaan.

Kv-markkinat on helppo saavuttaa Internetin avulla. Uusista markkinoista löytyy helposti tietoa, kulttuurien väliset muurit madaltuvat. Kv- kauppakumppaneita löytyy aiempaa helpommin. Yhteydenpito asiakkaisiin, alihankkijoihin ja jakelijoihin ympäri maailmaa on helppoa ja nopeaa.

Ja sitten kun oikein innostuu nettimarkkinoinnin mahdollisuuksista, kannattaa muistaa eri kulttuurien ominaispiirteet. Meidän mielestämme netti on ihan mahtiväline nopeutensa ja interaktiivisuutensa takia, mutta niissä kulttuureissa, joissa sosiaalisuus on ajan säästämistä tärkeämpää, näillä asioilla ei ole kerta kaikkiaan merkitystä. Kaupat tehdään sen kanssa, jonka kanssa neuvottelut sujuvat mukavimmin. Esimerkiksi. Ja teknologian taso on hyvin erilaista jo aika lähelläkin kotimaamme rajojen ulkopuolella.

Selityksiä selityksiä

Kotitehtävä nro 7 

Aino on vasta viisi, mutta kiinnostunut kaikenlaisesta 

Tavallinen tiistai-ilta kotona Rinnetiellä. Aino värittää keittiönpöydän ääressä, minä surffaan etsimässä netistä kivoja laukkuja. Ainon värityskuva tulee valmiiksi ja hän könyää kainalooni katsomaan mitä teen ja vaatimaan, että että etitään äiti mekkoja. Prinsessamekkoja. Mulle ja Ellalle (pikkusisko). No, etitään vaan.

Aito - eiku Aino-prinsessa

Prinsessamekkoja ja hakukonemainontaa

Minä kuukletan "prisessamekko" ja näkyviin räpsähtää iiihanalla vaaleanpunaisella alustalla kaksi nettiosoitetta heti hakutuloslistan alkupäähän. - Katotaan tuosta, sanoo Aino. Joo, katotaan. Löydetään söpöjä mekkoja, mutta siellä ei ole vaaleansinisiä (se on nykyinen lempiväri), joten tullaan pois. - No äiti katotaan tästä, sanoo Aino ja osoittaa oikeassa laidassa olevaa lyhyempien osoitteiden listaa. - Miks nää on täällä reunassa? Miks noi on vaaleenpunasia ja nämä muut ei oo? Onko tuossa erivärisiä mekkoja, missä ei oo tuota vaalianpunasta taustaa?


No ei se ihan niin... - Annas kun äiti selittää. Katoppa ku kaupat jotka haluaa, että ihmiset ostaa niiltä mekkoja ja muutakin, voi yrittää saada niitä ihmisiä ostamaan niin, että ne laittaa mainoksia tänne nettiin. Sitten ku joku ettii täältä kuuklesta vaikka nytte näitä prinsessamekkoja niin tämä kuukle näyttää sitten täällä ylhäällä vaaleanpunaisella taustalla ja sitte tässä oikealla sivussa ne mainokset, joista ne kaupat on maksanu.

Houkuttelu maksaa

- Aijaa... pittääkö niitten maksaa paljon? pohtii Aino. - Nooh... ei oikeestaan. Tai se riippuu siitä että kuinka moni ihminen käy klikkaamassa sitä niitten osoitetta. Jos tosi moni käy niin ne maksaa enemmän ja jos vaan vähän ihmisiä käy, niin sitten ne maksaa vähemmän.

Aino miettii hiljaa ja katselemme prinsessamekkojen kuvia. Sitten pienessä päässä tapahtuu taas jotain:
- Mutta äiti, mitä varten nämä muut kaupat ei oo tuossa vaalianpunasella eikä tuossa oikialla pienellä? Vastaan, että ne, jotka ovat maksaneet mainonnasta, haluavat olla aina ekana ja ylimpänä ja näkyvillä, kun joku keksii kuuklettaa että "prinsessamekko".-  Sitten ne toivoo kovasti, että kaikki ne, jotka on kuuklettanu että "prinsessamekko" klikkaa niitä niiden mainoksia. Katsos kun kaupat haluaa, että niiltä ostetaan. Muuten ne ei pärjää.

Hiljaisuus.

- Ymmärsitkö pupuseni?
- Joo joo joo joo joo. Kato äiti, tuosson semmonen, tuosson semmonen niinko Tuhkimolla!

Ilmoituksia tilaamassa

Kotitehtävä nro 5

Googlen ilmoitustyökalu

Google Alerts, eli kun tykkään suomenkielisistä termeistä, niin Google Ilmoitukset tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden seurata jonkin hakusanan tai fraasin ilmaantumista verkkosisällössä. Seurannan voi kohdentaa uutisiin, blogeihin, www-sivuihin, kirjoihin, Googlen ryhmiin tai videoihin. Sisällön päivitykset voi tilata Google Ilmoituksista sähköpostiinsa tai RSS-syötteenä joko välittömästi, kun hakusana tai sanajoukko jossain mainitaan, tai harvemmin. 

Olen nyt asentanut Google Ilmoitukset hälyttämään sähköpostiini hakusanayhdistelmistä "Reise* Lappland", "nord Finnland", "nord Schweden" ja "nord Norwegen" oman yritykseni kilpailua haravoidakseni (täytyy perehtyä tähän vielä syvemmin myöhemmin). RSS-syötteenlukijaani tilasin ilmoitukset Lapin matkailusta. Jälkimmäisestä kun todennäköisemmin tulee enemmän päivityksiä, enkä halua sähköpostini tukkeutuvan niistä.

Miten saisin parhaan hyödyn irti Google Alertsista?

Oili linkitti Facebookiin oivan sivun, jolla minäkin kävin saamassa ideoita Google Alertsin hyödyntämisestä markkinoinnissa. Aion käyttää työkalua -  sitten kun jotain haettavaa sisältöä on odotettavissa - ainakin brändini monitorointiin, eli siihen mitä yrityksestäni puhutaan netissä ja kilpailijoiden seurantaan. Lisäksi haluan seurata niiden yritysten julkisuuskuvaa, joiden kanssa yhteistyössä tuotan omia palvelutuotteitani. Ehkä pystyn soveltamaan sitä myös etsiessäni alalle syntyviä potentiaalisia uusia yhteistyökumppaneita. 

Mutta hyvät naiset ja herrat, erityisesti herra Ilkka, tästä tulee lyhin postaukseni, ellei sitten päähäni pälkähdä jotain kuningasideaa jonakin kauniina yönä vielä ennen deadlinea :)

Tieteellistä tekstiä lainaamassa

Kotitehtävä nro 2

Toisena kotitehtävänämme on etsiä jokin internetmarkkinointia koskeva tieteellinen artikkeli ja referoida sitä blogipostauksen verran. Ennen kuin löysin mieleiseni tieteellisen artikkelin, löysin mieleiseni väitöskirjan, josta haluan nyt tehdä referaatin, jota painotan pikkuisen siihen suuntaan, mikä minua kiinnostaa. Tutkimus oli mielenkiintoinen oman uuden yritykseni markkinoinnin näkökulmasta, sillä kohderyhmääni tulevat olemaan hieman kokeneemmat ihmisryhmät, eivät siis aivan nuoret. Markkinointiviestinnän kokemisessa on tämänkin tutkimuksen perusteella suuria eroja ikäryhmittäin.

Väitös kuluttajien markkinointiviestinnän kanavapreferensseistä 

Kari Elkelä väitteli Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa elokuussa 2012 tohtoriksi aiheesta markkinointiviestinnän kanavapreferenssit kuluttajilla. Elkelän tutkimusaineisto käsitti kolmen kyselyn tulokset. Kyselyissä oli kussakin yli tuhat vastaajaa ja kaikki aineistot olivat edustavia otoksia yli 15-vuotiaista suomalaisista kuluttajista. Esittelen tässä väitöskirjan päätulokset.

Suomalainen kuluttaja suosii anonyymejä tiedonhakukanavia

Kuluttajille mieluisimmat tiedonhakukanavat Elkelän tutkimuksessa olivat sanomalehti, tuotekuvasto tai esite sekä internetin hakupalvelut. Kaikki nämä ovat anonyymejä tiedonhakukanavia, joiden vahvuuksia ovat informatiivisuus ja hyvä hallittavuus. Niitä on mahdollista käyttää juuri silloin kun kuluttaja niin itse haluaa.

Kuluttajien mielestä neutraaleita tai hyväksyttäviä kanavia olivat aikakauslehdet, radio, televisio sekä internetin uutissivut. Nämä ovat anonyymejä tiedon vastaanottokanavia.

Kuluttajien mielipiteet puolestaan jakavat henkilökohtaiset markkinointiviestin vastaanottokanavat kirje ja sähköposti. Sähköpostin vahvuuksia ovat se, että se voidaan lukea itse valittuna ajankohtana, linkkien kautta voidaan saada lisätietoa ja viestin tuhoaminen on helppoa, eikä paperiroskaa synny.

Myös sosiaalinen media jakaa mielipiteitä. Sen käyttäjät eivät suosi kovin avoimesti markkinointiviestejä, mutta markkinointi ja mainokset saavat laajalti hiljaisen hyväksynnän.

Kuluttajien segmentointi kanavapreferenssien perusteella

Elkelä löysi viisi kuluttajasegmenttiä, jotka sijoittuvat tasaisesti ja kattavasti kahden eri pääulottuvuuden (digitaalinen - paperinen ja anonyymi - kaikkikanavainen) määrittämään tarkastelukehikkoon:

Mielenkiintoista on, että kuluttajista ei erottunut ryhmää, joka suosisi pelkästään kohdennettua markkinointia, joka olisi samalla kokenut, kohdentamattoman markkinoinnin vähemmän tarpeelliseksi. Onko markkinoinnin kohdentamisessa siis epäonnistuttu? Vai eikö se ole tärkeää?

Markkinointiviestinnän kanavapreferenssin selitysmalli

Kuluttajien preferenssit muotoutuvat yleensä sen mukaan, millaisia käyttökokemuksia viestintäkanavista on saatu. Niiden pohjalta kuluttaja arvioi eri kanavien odotettavissa olevat markkinointiviestinnälliset hyödyt ja hyötyjen tärkeyden itselleen. Tätä arviointiprosessia kuluttaja tekee jatkuvasti.

Kuluttajaan vaikuttaa markkinointiviestintäkanavia vertailtaessa eniten kanavan hallittavuus eli se, miten helposti kanava mukautuu kuluttajan omaan aikatauluun tai on sivuutettavissa kokonaan sekä se, miten tyrkyttäväksi tai häiritseväksi se koetaan. Toiseksi eniten vakuttaa kanavan käytön vakiintuneisuus, mikä tarkoittaa, että uusia tarjolle tulevia kanavia ei haluta ottaa käyttöön heti. Kolmanneksi tärkein tekijä on viihdyttävyys eli se, kuinka miellyttävä lukemis-, katsomis- tai kuuntelukokemus on tai kuinka hyvin se irrottaa arjesta.

Markkinointiviestinnän kanavapreferenssien selitysmalli kuluttajilla

Suosituksia liiketoiminnalle

Kuluttajien käyttäytymisessä on tutkimuksen tuloksissa erotettavissa nuorempien ja vanhempien kuluttajien erot. Tutkimuksen päätrendinä tuli esiin paperiviestinnän merkityksen väheneminen markkinoinnissa. Tämä pätee erityisesti digitaalisiin medioihin siirtyviin nuorempiin kuluttajiin. He kokevat sähköiset mediat ympäristövastuullisemmiksi ja mukavammiksi käyttää. Paperiviestinnän tutuksi ja helpoksi kokevat vanhemmat ikäryhmät voivat kuitenkin tulevaisuudessa pitää vahvemmin kiinni oikeudestaan saada paperimainontaa.

Markkinointiviestinnän tarkka kohdentaminen potentiaalisille ostajaryhmille on ollut suosittu ja arvostettu markkinointimetodi. Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, että vain noin viidesosa suomalaisista preferoi henkilökohtaista markkinointiviestintää ja suuri osa heistä oli sellaisia, joista markkinoijat eivät erityisesti ole kiinnostuneita. Halutut kohderyhmät, varakkaat ja hyvätuloiset kuluttajat, saavat niin paljon kohdennettua markkinointia, että se vaikuttaa negatiivisesti heidän luottamukseensa markkinoinnin kohdentamiseen.

Uusia markkinointiviestinnän kanavia käyttöönotettaessa on tärkeää huomioida, että ne ovat sellaisia, että kuluttaja voi kokea hallitsevansa niiden käytön, eikä viestintää koeta häiritseväksi eikä hallitsemattomaksi.

Eri markkinointikanavien tuloksellisuuden vertailu on haastavaa. Mediamarkkioinnille on olemassa tarkat ja järjestelmälliset suunnitteluvälineet ja seurantamenetelmät, nopea tilastointi ja vakiintuneet tunnusluvut. Myös digitaaliselle viestinnälle on helppo tuottaa seurannan työvälineitä verkossa. Tämä johtaa ilmeisesti siihen, että mainos- ja mediatoimistoissa, jotka ohjaavat kanavavalintoja, näytetään arvostavan erityisesti mediamainontaa ja uusia digikanavia, jolloin paperista suoramarkkinointia ei välttämättä edes harkita suunniteltaessa markkinointiviestinnän kokonaisuutta.

Sosiaalinen media on luonut hiljaisen hyväksynnän saavuttaneen kerro-kaverille-markkinoinnin. Tämä sopii siihen tendenssiin, että markkinointiviestintää hyödyntävä kuluttaja haluaa kokea valintansa itsenäiseksi ja omaehtoiseksi, eikä halua tunnustaa markkinointiviestinnän vaikuttavan valintoihinsa. Tavallisista kuluttajista on kuitenkin sosiaalisessa mediassa tullut vaivihkaa myös markkinoijia ja markkinatiedon päivittäjiä, kun kuluttajat suosittelevat kavereilleen tuotteita ja palveluja ja paljastavat niihin liittyviä mieltymyksiään.

Viisaita ajatuksia lainaamassa

Kotitehtävä nro 3

Kas niin. Luin Seth Godinin kokoaman mikroesseistä koostuvan kirjan What matters now. Ja olipas siellä paljon hyviä ja hyödyllisiä ajatuksia koottuna yksiin virtuaalikansiin. Luin kirjaa oman elämäntilanteeni näkökulmasta, etsin asioita, jotka puhuttelivat minua aloittavana yrittäjänä. Ammensin niitä asioita ja niihin asioihin, jotka ovat yrittämisessäni keskeisiä. Monet asioista olivat sellaisia, joista puhutaan paljon, mutta näin pieneen tilaan tiiviisti koottuina niistä on mukava ja kätevä lukea itselleen hengennostatusta ja -ruokaa. Lisäksi kirja on mainio siitä syystä, että sen kautta voi löytää monta muuta aarretta esseiden kirjoittajien muista teoksista. Tässä mikroesseistien nimet pilvenä:

Eväitä yrittäjyyteen

Paljastan tässä nyt teille pari niistä asioista, joiden takia aloitan yritykseni. Ensimmäinen on visio erinomaisen, henkilökohtaisen, välittävän asiakaspalvelun voimasta ja toinen on innostunut ja intohimoinen (enthusiastic, passionate) tapa tehdä työtä.  Näitä ajatuksia syventämään ja tuomaan esiin niiden useita puolia sain useita ajatuksia tästä kirjasta, tässä niistä helmiä:

"Through choosing to enrich other people's lives, you add meaning to both their life and your own." (Rajesh Setty)

"Here are three timeless principles of good cause-related communications that will be as important in ten years as they are today: heart, simplicity, and story. 

Heart – engage your community from a place of passion and compassion. Facts matter less.

Simplicity – if you can’t tell your brand story to a 9-year-old it’s no good.

Story – the root of all: “Millions survive without love or home, almost none in silence; the opposite of silence leads quickly to narrative, and the sound of story is the dominant sound of our lives…”  Reynolds Price (Mark Rovner)

"We spend more than 50 % of our lives at work. Why would anyone want to wake up in the morning and go to work with that (="It's nothing personal, it's just business.") attitude? If you don't make it personal, and if you don't make it count, what's the point?" (Mitch Joel)

Ja vielä...

Näiden lisäksi haluan myös oppia kyllin rohkeaksi ja itsevarmaksi tehdäkseni asioita uudella tavalla ja toteuttaa niitä visioita, joihin itse uskon. Tässä ajatuksia vielä tälle nöyryyden matkalle:

"St. Augustine said: "The world is a book, and those who don't travel read only one page." ... Adventure calls. Blaze a new trail. Cross a continent. Dare to discover. Escape the routine. Find a fresh perspective. Go  slow; gaze absentmindedly and savor every monent. Have some fun! Invest now in future memories. ... Journeys are the midwives of thought; Keep a journal. Leave prejudice and narrow mindedness behind. Make for the horizon and meet new people. Navigate the unknown. Observe, and open your mind. Pursue a road less traveled. Quest for truth. Rely on yourself. Sail away from the safe harbor; Take a risk...." (Robyn Waters) 

"1. Feed Your Mind Good Stuff

Stop reading negative information, listening to negative people or watching cable network news. You are loading up with fear. Replace that information with studies about the future or an improved you. You'll soon emerge as a solution provider instead of a Chicken Little.

2. Exercise Your Gratitude Muscle

Gratefulness is a muscle, not a feeling.  You need to work it out daily.  Every morning, give thanks to two people that helped you yesterday and one person that will assist you today.  This will focus your mind on what you have, and you’ll soon realize you are not alone." (Tim Sanders)

Ja lopuksi back to basics: 

Olen näin iän kertyessä huomannut tulevani jatkuvasti herkemmäksi ja herkemmäksi unen määrälle, joten tämä voisi olla mottoni: 

There is nothing that negatively affects our mood, our productivity, or our effectiveness more than lack of sleep. (Arianna Huffington)