Internetin tehostamaa kaupankäyntiä ja GDS-systeemeitä

Tässä postauksessa käsittelen Kirsin antaman nelostehtävän kysymyksiä:

1. Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
2. Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
3. Miten globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Internet ja matkailun kaupankäynnin arvoketju

Arvoketju kertoo sen, mistä eri vaiheista hyödykkeen jalostuminen raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi koostuu.

Tavoitteena on luoda valmiille tuotteelle tai palvelulle mahdollisimman suuri arvo, josta saadaan mahdollisimman hyvä hinta ja kate sekä lopputuotteen myyvälle yritykselle että niille yrityksille, jotka osallistuvat lopputuotteen tuottamiseen - eli yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille.

Eli jokainen arvoketjun linkki investoi lopputuotteeseen jotain - osaamistaan, pääomaansa, aikaansa, tuotteitaan tai jotain muuta - ja pyrkii maksimoimaan voittonsa ja tuottamaan mahdollisimman suuren lisäarvon investoinnilleen. Jokaisen arvoketjun tason tulee myös tuoda lisää arvoa asiakkaan ostamalle lopputuotteelle.

Ennen internetiä arvoketju toimi kutakuinkin näin: Matkailuyrittäjällä oli tuote, jonka hän antoi myytäväksi jalostajalle (esim. alueelliselle myyntiorganisaatiolle) tai matkanjärjestäjälle (tukkuliike) ja asiakas osti tuotteen matkanjärjestäjän jälleenmyyjältä eli yksittäiseltä matkatoimistolta, joka toimi matkanjärjestäjän agenttina.

Tähän prosessiin internet voi vaikuttaa kahdella tavalla: Se voi lyhentää ja tehostaa arvoketjua.

Asiakas voi internetin kautta ostaa matkailuyrittäjän tuotteen suoraan yrittäjältä, ilman välikäsiä, jolloin etuna on mahdollisesti asiakkaalle edullisempi hinta tai sitten yrittäjälle parempi kate. Tai molemmat. Katetta nostamaan kannattaa yrittäjän kehittää tuotteitaan ehkä elämyksellisempään suuntaan ja tarjota matkailijalle mahdollisuus koota palvelunsa elämyksellisistä moduleista, joiden hinnoittelu on sitä vapaampaa, mitä suurempi elementti elämyksellisyys niissä on.

Matkailijalla on mahdollisuuksia hyppiä myös muiden perinteisen arvoketjun osasten yli ja varata tai etsiä tietoa esimerkiksi suoraan alueellisen myyntiorganisaation tarjonnasta. Toisaalta sillä yksittäisellä matkailuyrittäjällä on mahdollisuus markkinoida itseään hyppien aiempien arvoketjuportaiden yli. Kuluttaja on tavoitettavissa internetin kautta suoraan, ilman välikäsiä.

Matkailun tuotantoverkoston toiminnan tehostaminen sähköistämällä

Internet voi tehostaa matkailun tuotantoverkoston toimintaa tekemällä arvoketjun eri vaiheista osittain tai kokonaan automatisoituja. B-to-c -kaupassa.

Yrityksen sisällä rutiiniluonteiset tehtävät kuten esimerkiksi laskutus, kirjanpito, varaukset, maksuliikenne voidaan hoitaa osin erilaisten tietojärjestelmien avulla. Aikaa vapautuu henkilökohtaisempaan asiakaspalveluun tai vaikkapa parempien tuotteiden kehittämiseen. Tehokkain on sellainen yritys tai verkosto, jonka tietojärjestelmät "keskustelevat" keskenään, eli tiedot välittyvät erilaisia tehtäviä hoitavien tietojärjestelmien, esim. varausjärjestelmän ja CRM:n kesken.

B-to-b -puolella sähköistymisestä on yrityksille hyötyä tehokkaamman kumppaniverkoston kautta. Yhteistyökumppaneiden verkkopalveluista voidaan esimerkiksi saada reaaliaikainen tarjous omille asiakkaille.

Globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten  sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Suurimmat matkailukaupankäynnin GDS-järjestelmät ovat Amadeus, TravelPort ja Sabre. Näissä järjestelmissä mukana ovat vain suurimmat toimijat, sillä mukaan pääsemiseen vaaditaan tietynkokoinen kapasiteetti (esimerkiksi 20 huonetta) ja sijainti (esim. 100 km etäisyydellä lentokentästä).

GDS-järjestelmien tuoma etu on yrityksille kaupankäynnin laajeneminen useisiin maailmanlaajuisesti toimiviin myyntikanaviin. Toiminta tehostuu ja sellaisille yrityksille, jotka eivät omin avuin yltäisi maailmanlaajuisille matkailumarkkinoille, avautuu uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Järjestelmät myös nostavat ja ylläpitävät osaltaan matkailualan laatutasoa jäsenilleen asettamillaan kriteereillä.

Pienet toimijat, mikroluokan yritykset, jäävät kuitenkin helposti GDS-systeemien ulkopuolelle - ja vaikka olisivatkin mukana, helposti suurempiensa jalkoihin. Toisaalta näiden pienten toimijoiden tavoitteena on usein tarjota henkilökohtaista erittäin hyvää asiakaspalvelua, joten niiden varaaminen GDS-järjestelmien kautta ei ehkä ole useinkaan tavoitellun imagon mukaista.