Nettipelit - yäk vai nam?

Netissä on pelejä loputtomiin. Pelaamisensa vakavasti ottaville, rahasta pelaaville, strategiapeleissä pitkiä ajanjaksoja viettäville, (meille) taviksille, jotka haluavat tyhjentää aivojaan hetken töiden lomassa, lapsille, nuorille, vanhoille... Ja suurin osa sivustoista, joilla pelejä on, saavat rahaa mainoksista. Mainosviidakko näyttää sitten olevankin sitten hyvin monenlainen.

Lähdin tätä tehtävää varten pelaamaan aluksi suomalaisella älypää.com -sivustolla, jossa on suomalaisia pelejä. Ja tadaa, mainoksetkin ovat suomalaisia.

Kun peli "latautuu" (en oikeasti jaksa uskoa, että pelin täytyy nykytekniikalla enää erikseen latautua, vaan tämä taitaa olla ihan vain mainostukseen suunniteltu juttu), lävähtää ruutuun mainosikkuna. Ensimmäisessä mainostetaan risteilyjä: "Varmasti erilainen Kanarian loma". Ja alla pienellä präntillä teksti:"Mainoksen klikkaaminen ei keskeytä pelin latautumista." Kun kokeilen, mikä mainos tulee, jos klikkaan samaa peliä uudelleen, alkunäkymään latautuu eri mainos.

Erikoista minusta näissä mainoksissa on se, että suurin osa niistä on hyvin asiapitoisia ja mainostajat eivät ole aina yrityksiä. Nämä seuraavat kolme mainosta olivat ensimmäisten viiden mainoksen joukossa, jotka ilmestyivät minulle:

Ne kaksi muuta olivat Kelan jonkun etuuden mainos (jota en ehtinyt siepata ennen kuin "peli oli latautunut") ja toinen tuo matkamainos.

Lisäksi älypää.com -sivustolla on sponsoroituja pelejä ja visoja, jotka toimivat täysin mainoksina. Nämä pikkaraiset pelit tarjoavat hetken viihdykettä potentiaaliselle asiakkaalle, ja voivat ehkä olla tehokkaitakin, kun saavat ihmiset viivähtämään omien viestien parissa muutaman hetken kauemmin kuin pelkän mainoksen kautta. Näissä sponsoroiduissa peleissäkin on paljon yhteiskunnallista mainostamista ja mielipiteisiin vaikuttamista. Liikenneturvan Kevytliikennevisasta Ilmastovisaan. Tämä on kuitenkin ainakin jollain asteella elämyksellinen tapa saada asiansa esille ja ehkä myös vaikuttaa vastaanottajaan.

Tsekkasin sitten vielä ulkomaisen sivuston, joka tarjoaa ilmaisia online-pelejä. Sivustolla niitä on satoja, ellei tuhansia. Klikkailin itseni johonkin tyttöjen pukeutumispeliin ja yllätykseni oli suuri, kun pelin jälleen "latautuessa" ruudulle avautui videon muodossa oleva momondo.fi:n mainos, suomalainen, jossa puhuttiin suomea. Eli sivusto jotenkin tunnistaa, mistä maasta pelaaja on - olisikohan tässä googlella sormensa pelissä, kun olen parhaillaan koneellani kirjautuneena googlen palveluihin omana itsenäni...?

Ja hei, bingo, olin oikeassa! Jatkoin klikkailemista muihin peleihin ja osa mainoksista oli englanninkielisiä, suurten kansainvälisten yhtiöiden mainoksia, mutta sitten minulle tarjoiltiin jälleen momondo.fi:tä tällä kertaa still-kuvana, ja sen alla lukikin, että Ads by Google. Saan siis minulle kohdennettua mainontaa ties millä kriteereillä yllättävissäkin paikoissa. Olisi mielenkiintoista kokeilla, mitä tapahtuu, jos menen sivustolle koneelta, jossa ei ole jälkiä kirjautumisestani googlen ohjelmiin.

Ja mikäs tästä nyt sitten tulee noin niinkuin loppusummaksi? Ehkä se, että mainostajat ostavat paljon näkyvyyttä nettipeleistä, koska niiden parissa vietetään paljon aikaa. Ja pelatessa ihmisellä ei useinkaan ole kovin kiire minnekään, ehtiihän siinä muutaman hyvin tehdyn mainoksenkin katsella. Ja erilaisia mainostamisen muotoja  nettipelien yhteydessä on monia, minä löysin niistä varmasti vain murto-osan tällä lyhyellä visiitillä.

Joten: nettipelit - yäk minulle, nam mainostajalle :D

Tarinat blogissa - blogitarinat - tarinallistettu blogi...

Heissan taas, rakas opiskelublogini ja te ihanat ihmiset, joitten kanssa saan opiskella!

Mietiskelin juuri useamman tunnin sitä, miten voisin tehdä tulevasta yritysblogistani elämyksellisen ja löysin Tarinakoneen. Tarinakone on tamperelainen yritys, joka auttaa yrityksiä kehittämään itselleen tarinaidentiteetin ja elämyksellistämään tuotteitaan tarinallistamisen keinoin. Oih, mitä sanoja.

Palvelun takana on yrittäjä nimeltään Anne Kalliomäki, joka on Pine & Gilmorensa lukenut ja saanut ahaa-elämyksen siirtyä tekemästä elokuvakäsikirjoituksia auttamaan matkailuyrityksiä käsikirjoittamaan omat näyttämönsä ja näytelmänsä. Nettisivuillaan hän jakaa ilmeisesti pelkistettyä versiota käyttämästään työkalusta Opas punaisen langan metsästäjille.

Tarinallistaminen on tarinalähtöistä palvelumuotoilua ja se on yksi elämysuunnittelun menetelmä. Siinä on paljon yhtymäkohtia esimerkiksi LEO:n Elämyskolmioon. Ilmankos LEO ja Anne tekevät yhteistyötä. Tarinallistamisen juju on siinä, että palvelun vaiheet sidotaan yhteen tarinalla ja yrityksen tarina käsikirjoitetaan osaksi asiakkaan palvelukokemusta. Tarinan kertomiseen käytetään kaikkia mahdollisia keinoja: tekstiä, kuvia, ääniä, valoa, tuoksuja...Tarinallistaminen on kokonaisvaltaista. Kaikki palvelun elementit suunnitellaan tukemaan tarinaa. Elämyskolmion elämyksellisyyden elementithän sopisivat käytettäviksi tässä :)

Niin selkeää ja järkeenkäypää, että ihanaa! Ja tarinallistamisen eduiksi Anne luettelee nämä seuraavat:

1. Tarinallistaminen helpottaa tuotteistamista ja kaupallistamista.
2. Tarinallistettua palvelua on helpompi myydä ja markkinoida. Asiakkaat haluavat kokea tarinan!
3. Tarinallistaminen erottaa sinut muista palveluiden tarjoajista. Erilaistuminen kannattaa!
4. Tarinallistettua ja käsikirjoitettua palvelua on helpompi toteuttaa. Se on myös helpommin räätälöitävissä.
5. Suositukset ovat parhainta markkinointia. Tarinallistetut palvelut tuottavat suosituksia.
6. Tarinallistaminen tekee asiakkaalle helpommaksi tunnistaa yrityksesi palvelut muiden vastaavien palveluiden tarjoajista.
7. Tarina voimistaa oman yrityksesi vahvuuksia ja tuo esiin aitoutesi. Tarina herättää tunteen, tunteet tuottavat tulosta eli tyytyväisiä asiakkaita: uusia asiakkaita ja palaavia asiakkaita.

Niinpä. Ja ihan lyhyesti tässä vain totean, että sain tästä paljon ajatuksia, joita aion soveltaa luodessani blogiani ihan pian.

Mutta vielä yksi juttu: Katsokaa tästä alta, millä tavalla Anne esittelee itsensä. Minä ainakin luottaisin tähän palveluntarjoajaan, ihanasti esitetty ja sopii yrityksen aihepiiriin paremmin kuin se perinteinen nappi siihen silmään!

Ja nyt aika inspiroituneena lähden nukkumaan :) Heissan, kirjoittelemisiin ja tapaamisiin!

Elämyksiä verkossa - verkkoelämyksiä?

Hohheijaa, hyvää huomenta teille kaikille taas pitkän kesän jälkeen - siltä tämä tuntuu, kun alkaa taas kirjoittaa kesän rentoutumisen (noh, ainakin opiskelustarentoutumisen) jälkeen :)

Sanna antoi nettielämys-opitojaksolle ennakkotehtävän etsiä neljällä kriteerillä elämyksellisiä nettisivustoja. Kriteerit olivat seuraavat:

a) vahvasti teemallisia ja immersiivisiä sivustoja
b) draamallisia sivustoja, joiden kokeminen on jännittävää
c) sivustoja, jotka ovat räätälöitävissä kunkin käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin
d) sivustoja, jotka liittyvät johonkin reaalimaailman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa

En rajannut tehtävää nyt pelkästään matkailuun, vaan etsin avoimin mielin kaikkea. Tämä opintojakso on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä ja odotan saavani hyviä ajatuksia ja ahaa-elämyksiä siitä, miten voisin rakentaa oman yritykseni nettisivut niin, että niille palataan yhä uudestaan ja uudestaan. Hyvät ja sovellettavat ideathan voivat tulla oikeastaan miltä tahansa toimialalta, siitä siis johtuu tämä rajaamattomuus.


Vahvasti immersiivisestä sivustosta mieleeni tuli ensimmäisenä Lapland - the North of Finland -sivusto, joka on tehnyt minuun jo aiemmin suuren vaikutuksen. Sivusto taitaa sitäpaitsi kuulua paitsi kategoriaan a, myös
kategoriaan b. Sivuilla on valtavasti juttuja ollakseen löytöretkeilypaikka, ja sinne unohtuu seikkailemaan ja nauttimaan upeasta visuaalisuudesta.

Toisenlaista maailmaa taas edustaa b- ja c-kategorioihin kuuluva Ylen Galaxi-ohjelman animaatiokonesivusto, jossa kuka tahansa voi luoda oman animaationsa. Ja vastaavia on muitakin monia. Samaan sarjaan kuuluvat sellaiset pelisivustot, joissa voi luoda annetuista elementeistä omia maailmoita erilaisiin nettipeleihin, vaikkapa oman huvipuiston.

Tällaista ideaahan on yritetty (tarkemmin en kyllä tiedä tämän hetken tilannetta) soveltaa matkailualallekin. Vaatii paljon osaamista, mutta tässä kytee minusta hyödynnettävää ajatusta... Räätälöi oma Lappisi -peli ;D

Kategoriaan c kuuluu useilta toimialoilta hienojakin ratkaisuja. Omien toiveidensa mukaan voi suunnitella ja räätälöidä kirjoja, taloja, lakritsirasioita, matkoja - ja lähes mitä tahansa.

Matkailualalle on mukavasti sovellettavissa esimerkiksi kampaamojen ja kampaamotuotteiden myynnissä käytetty mahdollisuus lisätä palveluun oma kuva ja kokeilla uusia hiustyylejä omaan päähän virtuaalisesti. Oman kuvansa voisi sovittaa istumaan vaikka Pyhätunturin Aittakuruun kuuntelemaan ulkoilmakonserttia. Tai kirmaamaan saunan jälkeen lumessa tai istumaan nuotiotulilla.

Viimeistä kategoriaa mietin pitkään. Tähän kohtaan kuuluu varmaankin vrituaaliturismi, joka tarjoaa mielikuvamatkoja eksoottisiin kohteisiin, kuten virtourist.com. Sivustolla voi valita kohteita ympäri maailman, "tutustua paikallisiin" ja lopuksi pääsee (tosin aika rajoitetusti) varaussivustoille, joista voi lähteä suunnittelemaan itselleen matkan varauksia.

Mietin myös nettipohjaisia pelejä, joihin täytyy käydä ostamassa R-kioskilta peliaikaa tai netistä tilattavia räätälöitäviä vaatteita, kuten miesten mittatilauspukuja. Mutta etenkin tässä viimeisessä kohdassa on ihanaa, että meitä on näin monta miettimässä näitä asioita - ehkäpä muilla on raksuttanut paremmin!

Tosi kiva on nähdä teitä ryhmäläisiä- ja sinua Sanna!- taas kesätauon jälkeen ja jatkaa ajatusten työstämistä sähköisen liiketoiminnan saralla. Ensi viikkoon :)

Hei hoi hinstagrammi!

Olen saanut osallistua aivan ihanan tiimin työskentelyyn viimeisen kuukauden aikana. Keräsimme viiden naisen, Lindan, Hannan, Jaanan, Meean ja minun, voimin Insta-kuvallemme kahdeksan ja puoli tuhatta tykkäystä vajaassa kuukaudessa. Ei paha :D Ja jokainen tuhat oli iloista hommaa! Yhteydenpitomme oli sujuvaa ja yhteistyö saumatonta. Välillä koin tämän työn kanssa melkoista flow:ta.

Kuvamme liittyi läheisesti annettuun aihepiiriin:

Vapaa-ajallaan matkailualan ammattilainen voi nauttia kisuliinin seurasta. 

En hehkuta yhtään turhaan, sillä minusta tätä tehtävää oli oikeasti hauska tehdä! En usko käyttäväni Instagrammia sinänsä ehkä enää ikuna mihinkään, mutta kaikenlaisten keinojen ja vippaskonstien etsiminen tykkäämisten saamiseksi oli lähes koukuttavaa. Kävimme läpi monia eri palveluja, joista voi kerätä ilmaisia tykkäyksiä. Antoisin meille oli Insta-like, jonka avulla tehtailimmekin tuhansia tykkäyksiä. Sitten ohjelma ehkä ajatteli, että damn, nuo ovat saaneet liikaa ilmaista hyvää, ja ilmoitti, että you're banned, pay!!! No, emme maksaneet, vaan vaihdoimme tykkäystenkeräysohjelmaa. Markkinointiin käytettäväksi sallituilla kymmenellä dollarilla ostimme vielä lisää tykkäyksiä, yhteensä 1100 kappaletta.

Parasta tehtävässä oli luovan ongelmanratkaisun käyttötarve, se on minusta yleensä kivaa, jollei ole takana kauhea stressi, sekä toimivan tiimin kanssa työskentelyn ilo.

Kirjoitan tätä lauantai-iltana, huomenna kerätään kaikki kolme kotona asuvaa lasta Chevyn kyytiin ja lähdetään tutkimaan pohjoista. Vielä pohjoisempaa kuin kotikonnut. Ja maanantaina heti kahdeltatoista käyn kurkistamassa, miten pärjäsimme tässä kisassa.

Hienoa kesää te kaikki ihanat kurssikaverit ja opet!!!

Apua! Google sulkee RSS-syötteenlukijansa! Vai tarttenko sittenkään apua...

Mikä RSS ja syötteenlukija?

RSS on lyhenne sanoista Really Simple Syndication. Se on wikipedian mukaan "joukko verkkosyötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen siällön julkaisemiseen". Siis tarkoittaa suomeksi sitä, että voin seurata esimerkiksi haluamiani blogeja tai uutisointeja tietyistä aiheista tilaamalla niiden RSS-syötteet.

Mutta sitä tilaamista varten tarvitsen lukijaohjelman, syötteenlukijan. Lukijaan voin syöttää linkin syötteeseen ja tämä ystäväni syötteenlukija on niillä töin, että käy tasaiseen tahtiin tarkistamassa, josko seuraamassani mediassa on jotain uutta sisältöä minulle näytettäväksi.

Miksi Google sulkee omansa?

Google Reader on ollut hyvin suosittu ja käytetty työkalu. Varmasti moni yhtyy The New Yorkerin Joshua Rothmanin tokaisuun: "Hearing that Google Reader is shutting down is like hearing that your favorite old bookstore is closing."

Google ilmoittaa itse, että readerin piuhojen vetäminen seinästä on osa kevätsiivousta ja taloudellista rationalisointia, mutta yksi jos toinen asiantuntijabloggeri näyttää epäilevän taloudellisia syitä. Mutta yhden bisneksen loppu tarkoittaa kasvua toisille, joten Google Readerin kilpailijat ovat alkaneer reagoida ja kehittää omia syötteenlukijoitaan.

Mikä tilalle? 

Lueskeltuani muutamia englannin- ja saksankielisiä (seuraan ihan mielenkiinnosta oman markkina-alueeni nettikäyttäytymistä) blogeja, joissa suositellaan vaihtoehtoisia syötteenlukijoita, päädyin siihen, että minun karvahattukäyttööni sopinee ehkä parhaiten Feedly. Ajattelin ruveta käyttämään myös Feedlyn iPhone appsia.


Otin Feedlyn käyttöön ja se kävi enemmän kuin näppärästi ohjelman itse neuvoessa minua ne muutamat tarvittavat askeleet. Nyt kun olen vähän tutkinut Feedlyä, se tuntuu aika paljon mukavammaltakin kuin Google Reader. Olen visuaalinen ihminen ja magazine -näkymä sopii minulle hyvin. Pidän myös Saved for later -toiminnosta :)

Niin, ja tilasin pari uutta some-blogia Feedlyyn, tällä kertaa sassanmaalta:

www.basicthinking.de
www.socialmedia-blog.de

No niin, ja sitten innolla taas tapaamaan teitä kaikkia ihania kurssikavereita ja Ilkkaa huomenna! Some, täältä tullaan :)

Internetin tehostamaa kaupankäyntiä ja GDS-systeemeitä

Tässä postauksessa käsittelen Kirsin antaman nelostehtävän kysymyksiä:

1. Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
2. Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
3. Miten globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Internet ja matkailun kaupankäynnin arvoketju

Arvoketju kertoo sen, mistä eri vaiheista hyödykkeen jalostuminen raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi koostuu.

Tavoitteena on luoda valmiille tuotteelle tai palvelulle mahdollisimman suuri arvo, josta saadaan mahdollisimman hyvä hinta ja kate sekä lopputuotteen myyvälle yritykselle että niille yrityksille, jotka osallistuvat lopputuotteen tuottamiseen - eli yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille.

Eli jokainen arvoketjun linkki investoi lopputuotteeseen jotain - osaamistaan, pääomaansa, aikaansa, tuotteitaan tai jotain muuta - ja pyrkii maksimoimaan voittonsa ja tuottamaan mahdollisimman suuren lisäarvon investoinnilleen. Jokaisen arvoketjun tason tulee myös tuoda lisää arvoa asiakkaan ostamalle lopputuotteelle.

Ennen internetiä arvoketju toimi kutakuinkin näin: Matkailuyrittäjällä oli tuote, jonka hän antoi myytäväksi jalostajalle (esim. alueelliselle myyntiorganisaatiolle) tai matkanjärjestäjälle (tukkuliike) ja asiakas osti tuotteen matkanjärjestäjän jälleenmyyjältä eli yksittäiseltä matkatoimistolta, joka toimi matkanjärjestäjän agenttina.

Tähän prosessiin internet voi vaikuttaa kahdella tavalla: Se voi lyhentää ja tehostaa arvoketjua.

Asiakas voi internetin kautta ostaa matkailuyrittäjän tuotteen suoraan yrittäjältä, ilman välikäsiä, jolloin etuna on mahdollisesti asiakkaalle edullisempi hinta tai sitten yrittäjälle parempi kate. Tai molemmat. Katetta nostamaan kannattaa yrittäjän kehittää tuotteitaan ehkä elämyksellisempään suuntaan ja tarjota matkailijalle mahdollisuus koota palvelunsa elämyksellisistä moduleista, joiden hinnoittelu on sitä vapaampaa, mitä suurempi elementti elämyksellisyys niissä on.

Matkailijalla on mahdollisuuksia hyppiä myös muiden perinteisen arvoketjun osasten yli ja varata tai etsiä tietoa esimerkiksi suoraan alueellisen myyntiorganisaation tarjonnasta. Toisaalta sillä yksittäisellä matkailuyrittäjällä on mahdollisuus markkinoida itseään hyppien aiempien arvoketjuportaiden yli. Kuluttaja on tavoitettavissa internetin kautta suoraan, ilman välikäsiä.

Matkailun tuotantoverkoston toiminnan tehostaminen sähköistämällä

Internet voi tehostaa matkailun tuotantoverkoston toimintaa tekemällä arvoketjun eri vaiheista osittain tai kokonaan automatisoituja. B-to-c -kaupassa.

Yrityksen sisällä rutiiniluonteiset tehtävät kuten esimerkiksi laskutus, kirjanpito, varaukset, maksuliikenne voidaan hoitaa osin erilaisten tietojärjestelmien avulla. Aikaa vapautuu henkilökohtaisempaan asiakaspalveluun tai vaikkapa parempien tuotteiden kehittämiseen. Tehokkain on sellainen yritys tai verkosto, jonka tietojärjestelmät "keskustelevat" keskenään, eli tiedot välittyvät erilaisia tehtäviä hoitavien tietojärjestelmien, esim. varausjärjestelmän ja CRM:n kesken.

B-to-b -puolella sähköistymisestä on yrityksille hyötyä tehokkaamman kumppaniverkoston kautta. Yhteistyökumppaneiden verkkopalveluista voidaan esimerkiksi saada reaaliaikainen tarjous omille asiakkaille.

Globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten  sähköistä kauppaa, vai ohjaavatko?

Suurimmat matkailukaupankäynnin GDS-järjestelmät ovat Amadeus, TravelPort ja Sabre. Näissä järjestelmissä mukana ovat vain suurimmat toimijat, sillä mukaan pääsemiseen vaaditaan tietynkokoinen kapasiteetti (esimerkiksi 20 huonetta) ja sijainti (esim. 100 km etäisyydellä lentokentästä).

GDS-järjestelmien tuoma etu on yrityksille kaupankäynnin laajeneminen useisiin maailmanlaajuisesti toimiviin myyntikanaviin. Toiminta tehostuu ja sellaisille yrityksille, jotka eivät omin avuin yltäisi maailmanlaajuisille matkailumarkkinoille, avautuu uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Järjestelmät myös nostavat ja ylläpitävät osaltaan matkailualan laatutasoa jäsenilleen asettamillaan kriteereillä.

Pienet toimijat, mikroluokan yritykset, jäävät kuitenkin helposti GDS-systeemien ulkopuolelle - ja vaikka olisivatkin mukana, helposti suurempiensa jalkoihin. Toisaalta näiden pienten toimijoiden tavoitteena on usein tarjota henkilökohtaista erittäin hyvää asiakaspalvelua, joten niiden varaaminen GDS-järjestelmien kautta ei ehkä ole useinkaan tavoitellun imagon mukaista.

Lainsäädäntöjuttuja maanantain ratoksi

Lyhyesti valmismatkalaista ja kuluttajasuojalaista

Valmismatkalaki

Valmismatkalainsäädäntöön kuuluu kaksi olennaista osaa, valmismatkalaki ja laki valmismatkaliikkeestä.

Valmismatkalaki on se, joka säätelee matkustajan ja matkanjärjestäjän välistä sopimussuhdetta. Laissa valmismatkaliikkeestä puolestaan säädetään matkanjärjestäjien rekisteröinnistä ja velvollisuudesta asettaa vakuus kuluttajavirastolle. Vakuudella turvataan asiakkaiden matkanjärjestäjälle maksamat rahat matkanjärjestäjän konkurssin tai maksukyvyttömyyden varalta.

Valmismatkalakia päivitettiin vuonna 2009. Nykyisen lain mukaan valmismatka on sellainen matkailupalvelu, joka koostuu vähintään kahdesta palvelusta, joita asiakas ei voi ostaa erikseen hinnoiteltuna, esimerkiksi lennot ja hotelli tai majoitus ja ohjelmapalvelu. Sellainen kokonaisuus, jolla ilmoitetaan yhteishinta, on aina valmismatka. Matkanjärjestäjä on velvollinen myös kertomaan asiakkaalle selkeästi etukäteen, onko tämän ostama matka on valmismatka.

Valmismatkat antavat matkustajalle paremman oikeussuojan, kuin erilliset ostetut palvelut. Valmismatka-asiakkaalla on useimmiten oikeus peruuttaa matka ylivoimaisen esteen sattuessa maksamalla peruutuskulut. Lisäksi matkanjärjestäjällä on velvollisuus avustaa matkustajaa, jos tämä joutuu matkallaan hätätilanteeseen.

Lakimuutos on aiheuttanut muutoksia myös asiakkaan turvallisuuteen ja terveysmääräyksiin liittyvistä kysymyksistä tiedottamiseen. Asiakas saa nyt entistä tarkempaa tietoa matkakohteensa mahdollisista terveysriskeistä ja matkavakuutuksen tärkeyttä korostetaan.



 Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalaki koskee kulutushyödykkeiden (sisältää tavarat ja palvelukset) tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Laki ei siis koske yritysten välistä kauppaa eikä kuluttajien keskenään harjoittamaa kaupankäyntiä.

Kuluttajansuojalaki säätelee esimerkiksi markkinointia, kuluttajankauppaa, koti- ja etämyyntiä, kulutusluottoja, taloelementtien kauppoja ja rakennusurakoita, rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden etämyyntiä, aikaosuuksien ja pitkäkestoisten lomatuotteiden myyntiä. Lisäksi siinä säädetään sopimusehdoista, sopimusehtojen sääntelystä ja sopimusten sovittelusta ja tulkinnasta.

Kuluttajansuojalaki suojaa ja ohjaa sekä kuluttajaa että elinkeinonharjoittajaa. Se suojaa kuluttajan oikeuksia ja on ohjenuorana ongelmatapausten ratkomisessa. Yrittäjälle kuluttajansuojalaki antaa ohjeet siitä, missä rajoissa hän voi tehdä markkinointia ja mainontaa, sopimuksia, mikä on sallittua tuotteiden toimituksissa, miten toimitaan tuotevirheiden korvaustapauksissa, millaiset maksutavat ja -ajat ovat sallittuja ja niin edelleen.
 

Pakottavat lain säännökset kuluttajasuojalaissa


 Pakottavuus kuluttajansuojalainsäädännössä tarkoittaa sitä, että lain määräyksiä on noudatettava. Jos näin ei tehdä, riitatilanteet ratkaistaan kuluttajan eduksi. Laissa todetaan tästä näin: "Sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä tilaajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä." (esim. Kuluttajansuojalaki luku 5, 2§)



Tietosuoja kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa


Kuluttajalla on  Suomessa tietosuojaoikeuksia verkkokaupankäynnissä. Ne ovat tiedonsaantioikeus, tarkastusoikeus, oikeus saada tiedot korjatuksi ja kielto-oikeus. Ongelmatapauksissa Suomessa auttaa tietosuojavaltuutetun toimisto.

Käytännössä tämä tarkoittaa kuluttajille suunnatussa  verkkokaupassa, että verkkokauppias on velvollinen varmistamaan, että yrityksen rekisterissä olevan asiakkaan tiedot ovat oikein. Niitä ei saa luovuttaa kolmannen osapuolen käyttöön ilman asiakkaan lupaa. Verkkokaupalla täytyy olla sivuillaan rekisteriseloste, jossa kerrotaan kuluttaja-asiakkaalle, kuka henkilötietoja käsittelee, missä tarkoituksessa, luovutetaanko tietoja edelleen ja miten ja mistä kuluttaja voi tarkastaa ja korjata omat tietonsa tai tehdä kiellon niiden käyttämisestä markkinointitarkoituksiin.



Etämyyntisäännökset elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä kaupassa


Kuluttajansuojalain 6. luku säätelee etämyyntiä Suomessa. Laki pätee kaupankäyntiin, jossa kuluttajaostaja ja elinkeinonharjoittaja-myyjä ovat molemmat Suomessa. Toisinaan lakia sovelletaan myös rajat ylittävään kauppaan. Etämyyntiä on käytännössä puhelimitse, postitse, television tai tietoverkkojen tai muun välineen kautta tehtävä kauppa, jossa osapuolet eivät ole yhtä aikaa läsnä tekemässä sopimusta.

Etämyyntisäännöksissä määritellään sopimuskäytännöt etämyynnille ja tuotteen palautus- ja peruutusoikeudet. Säännöksissä määritellään myös, mitä tietoa myyjän on vähintään toimitettava tuotteesta tai palvelusta kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä, kuten ostohinta, tuotteen tai palvelun pääominaisuudet, toimituskulut sekä sopimus- ja maksuehdot.

Etämyyntisäännöksissä määrätään

• mitä ennakkotietoja kuluttajalle on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä
• tietojen vahvistamisesta kuluttajalle
• peruuttamisoikeudesta ja sen rajoituksista
• suorituksen palauttamisesta
• sopimuksen täyttämisestä etämyynnissä
• tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
• vastuusta vastaanotetusta suorituksesta ja korvauksesta saadusta hyödystä
• luottosopimuksen peruuntumisesta
• viivästyskorosta

Muotovapaus yritysten välisissä sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa

Yritysten välisessä kaupassa pätee sopimusvapaus, joka tarkoittaa sitä, että sopimusosapuolet voivat keskenään päättää sopimuksiensa oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi näitä sopimuksia koskee muotovapaus eli laki ei määrää sopimuksen muotoa, vaan yritykset voivat tehdä keskinäiset sopimuksensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Sopimus voi olla esimerkiksi suullinen tai erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä sähköinen.

Myös kansainvälistä kauppaa koskee sopimusvapaus ja muotovapaus. Jos syntyy riitatilanteita, on sopimusosapuolten kuitenkin pystyttävä todentamaan sovitut asiat, joten sopimusehdot, yritysten oikeudet ja velvollisuudet on syytä sopia kirjallisesti.